Islamilaisen teologian määräaikaiseksi yliopistonlehtoriksi teologiseen tiedekuntaan rekrytoitu Ilkka Lindstedt on päätynyt islamin tutkijaksi moninaisten vaiheiden kautta. Hänestä piti tulla alkuun modernin arabialaisen kirjallisuuden kääntäjä.
− Arabian kielen ja islamin tutkimuksen opettajani saivat minut kuitenkin kiinnostumaan islamin rikkaasta historiasta sen varhaisissa ja klassisissa vaiheissa. Näin aloin kiinnostua historiallisista teksteistä ja islamin ilmenemismuodoista vuosisatojen saatossa.
Lindstedt pitää islamin tutkimusta äärimmäisen kiehtovana tutkimuskenttänä.
− Koraanin tutkijoita on ollut modernina aikana huomattavasti vähemmän kuin Raamatun tutkijoita, joten monet metodologiset innovaatiot ovat joko uusia tai odottavat vasta löytäjäänsä islamin tutkimuksen saralla. Eritoten varhaisen islamin tutkimus on ala, jossa tulkinnat ja teoriat kilpailevat. On kiinnostava seurata, mitkä näistä tutkijoiden esityksistä tulevat hyväksytyiksi ja mitkä hylätään, hän toteaa.
Alan tutkijana Lindstedtiä jaksaa edelleenkin hämmästyttää arabiankielisen kirjallisuuden runsaus ja rikkaus. Hän antaa esimerkin.
− 1100-luvulla elänyt Ibn Asakir kirjoitti Damaskoksen historia -nimisen teoksen, johon hän kokosi kaupungissa eläneiden ja siellä käyneiden oppineiden ja silmäätekevien elämäkerrat. Kyseisen teoksen modernissa painetussa editiossa on 80 nidettä ja lähemmäs 40 000 sivua! Sen perusteella on mahdollista seurata melkoisella tarkkuudella keskiaikaisen Damaskoksen muslimioppineiden verkostoja, mielipiteitä ja keskusteluja. Tosin pelkästään tuon teoksen tutkimiseen voisi käyttää koko elämän tai kaksikin, Lindstedt naurahtaa.
Uskontojen välinen vuoropuhelu on tärkeää modernissa maailmassa
Keskusteltaessa islamilaisen teologian tutkimisen ja opettamisen mielekkyydestä suomalaisessa yliopistossa Lindstedt korostaa ympäröivän yhteiskunnan muutoksia. Islamista on tullut Suomessakin merkittävä vähemmistöuskonto, mikä on tutkijan mukaan yksi syistä, jonka vuoksi islamilaisen teologian ja aatehistorian eri aikoina vaihdelleiden tulkintojen ymmärtäminen on tärkeää.
− Islamilaisen teologian sisällyttäminen Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tutkimuksen kohteisiin on mielestäni oleellista, jotta vältytään siltä ajatukselta, että islam on jotain vierasta sekä juutalaisuudesta ja kristinuskosta selvästi erillään, Lindstedt sanoo.
Hän muistuttaa, että abrahamilaiset uskonnot, juutalaisuus, kristinusko ja islam jakavat paljon teologista käsitteistöä ja pyhän historian hahmoja. Tosin niiden välillä on tehty kautta aikain rajanvetoa toisiinsa tai uskonnon sisäisiin liikkeisiin erilaisilla tulkinnoilla.
− On kiinnostava tutkia, miten pyhän historian hahmoja on käytetty luomaan muista erottavaa identiteettiä. Esimerkiksi varhaiskristillinen teologi Paavali esittää, että juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin kantaisänä pidetty Abraham on erityisesti Kristukseen uskovien esikuva, kun taas Koraani toteaa, että Abraham ei ollut juutalainen eikä kristitty. Näissä teksteissä Abrahamia tulkitaan tavalla, joka vahvistaa oman ryhmän identiteettiä, Lindstedt toteaa.
Uskonnon pyhänä pidetyt tekstit ja eletty uskonto eivät ole sama asia
Yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt näkee paljon mahdollisuuksia tutkimusyhteistyössä teologisen tiedekunnan eri oppialojen kesken.
− Eksegeetit ovat soveltaneet juutalaisuuden ja kristinuskon teksteihin sosiaalitieteellisiä näkökulmia, jotka ovat verrattain uusia islamin tutkimuksessa. Mielestäni niissä on kuitenkin paljon potentiaalia Koraanin ja arabiankielisen kirjallisuuden kohdalla. Lisäksi tiedekunnassa tehdään rikasta sukupuolen- ja identiteettientutkimusta sekä rituaalitutkimusta.
Islamilaisen teologian oppiaineessa tarkoitus on lähestyä alan kysymyksiä niin historiallisissa lähteissä kuin nykypäivänäkin. Alan opinnot tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden tutustua uskonnolliseen traditioon, joka on suurelle osalle suomalaisista verrattain tuntematon.
− Kyllä kai se tyypillisin virheellinen ajatus on, että islam on ollut yksi ja muuttumaton läpi historian. Islamin sisäistä diversiteettiä ei ole aina ymmärretty, Lindstedt arvioi.
− Islam-vastaisissa puheenvuoroissa on yleistä, että poimitaan yksittäisiä Koraanin jakeita, joiden ajatellaan vaikuttavan kaikkien muslimien jokapäiväisessä elämässä sellaisenaan. Ei kysytä, miten islamin peruslähteitä on tulkittu ja ymmärretty läpi vuosisatojen ja nykyään, hän jatkaa.
Islam muuttuu jatkuvasti ajan, paikan ja ympäristön sekä yhteisön tarpeiden mukaan. Myös tutkimuksessa on tarjolla moniäänisiä tulkintoja.
− Monet muslimit tulkitsevat nykyään uskonnon peruslähteitä esimerkiksi modernistisista tai feministisistä näkökulmista, Lindstedt huomauttaa.