Kokenut nelikko johtaa teologista tiedekuntaa

Dekaani Petri Luomanen

kausi teologisen tiedekunnan dekaanina alkoi 1.1.2026. Hän on taustaltaan Uuden testamentin ja sen lähialojen tutkija.

Dekaanina Luomanen vastaa yhdessä tiedekuntaneuvoston kanssa talouden ja henkilöstösuunnittelun suurista suuntaviivoista sekä kantaa konkreettisen budjettivastuun ja yleisvastuun tiedekunnan tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta. Käytännössä dekaanin arkea rytmittävät monet yliopisto- ja tiedekuntatason toimikuntien ja johtoryhmien kokoukset.

Luomanen on koko yliopistouransa aikana ollut kiinnostunut yliopiston ja tiedekunnan kehittämisestä niin tutkimuksen, opetuksen kuin hallinnonkin saralla. Hän toimi tutkimusvaradekaanina kaudella 2018–2021, joten askel dekaaniksi oli hänelle luonteva.

– Tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja se, että työyhteisön jäsenet tulevat omassa asiassaan kuulluiksi, ovat mielestäni ykkösarvoja, kun halutaan pitää työyhteisö toimintakykyisenä, hyvinvoivana ja luovana. Omalta osaltani pyrin vaalimaan tällaista toimintakulttuuria, Luomanen sanoo.

Tiedekunnan isojen linjojen osalta tulevaisuutta viitoittaa vuoden 2025 lopussa valmistunut Teovisio 2035. Tulevaisuusvisiossa on hahmoteltu monia tavoittelemisen arvoisia rooleja, joissa tiedekunnasta valmistuneet voisivat olla omalla osaamisellaan edistämässä merkityksellisyyden etsintää, vuorovaikutusta ja yhteisöjen hyvinvointia.

– Selvää on, että vision tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös kriittistä tilanneanalyysiä, tutkimusta ja tutkijoita, jotka tarttuvat ajankohtaisiin aiheisiin, tuovat esiin kriittisiä ja rakentavia vaihtoehtoja eivätkä epäröi korottaa ääntään niiden puolesta, joilla ei ole siihen mahdollisuutta.

Varadekaani Mikko Ketola

Kirkkohistorian vanhempi yliopistonlehtori vastaa opetusasioista uudessa dekanaatissa. Ketola toimii myös dekaanin ensimmäisenä sijaisena. Hänet tunnetaan katolisen kirkon, paaviuden ja antisemitismin historian tutkijana.

Ketola aloitti tutkijanuransa jo vuonna 1991 ja on osallistunut tiedekunnan opetuksen kehitykseen siitä lähtien. Hän on muun muassa pitkään toiminut teologisen tiedekunnan maisteriohjelman johtoryhmässä ja viimeiset vuodet myös sen johtajana.

Työssään varadekaanina Ketola haluaa ammentaa pitkästä opetuskokemuksestaan, mutta oppia samalla myös uutta. Tärkeimpänä tehtävänään hän pitää tavoiteaikaisten tutkintojen määrän kasvattamisen. Yksi tärkeä tekijä siinä on maisterintutkielmien valmistumisen vauhdittaminen.

– Katolisuuden tutkijana on hauska myös sanoa kuten paavi Leo XIV, että tekoäly ja sen käyttäminen nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä vastuullisuudesta ja totuudesta. Tekoälyn mahdollinen epäeettinen hyödyntäminen opintosuorituksissa aiheuttaa opettajille vielä paljon päänsärkyä.

Varadekaani Terhi Utriainen

Uskontotieteen professori on uusi tutkimusasioista vastaava varadekaani, jonka tehtävänä on osallistua koko yliopiston taholla tutkimuksen kehittämiseen ja tukemiseen. Osana tiedekunnan johtoryhmää Utriainen johtaa tutkimustoimikuntaa, joka esimerkiksi organisoi joka lukukausi järjestettävän tutkimuspäivän.

– Tutkimus on yliopiston ydin ja itselleni tärkein syy työskennellä yliopistossa. Siksi juuri tutkimuksen eteen toimiminen on erityisen motivoivaa, Utriainen sanoo.

Utriainen tekee itse etnografista ja muuta laadullista tutkimusta eletyn uskonnon ilmiöistä aikamme monikulttuurisessa ja sekularisoituneessa yhteiskunnassa. Tällä hetkellä hän johtaa Koneen säätiön tiedettä ja taidetta yhteen kietovaa tutkimushanketta ”Kenen enkelit?” sekä Suomen Akatemian uuden Melioristisen kärsimyksen filosofian huippuyksikön empiiristä tutkimusryhmää ”Future, Futurelessness and Vernacular Responses to Suffering”.

Utriainen haluaa työskennellä akateemisen vapauden sekä tutkimuskulttuurien monimuotoisuuden eteen uudessa tehtävässään. Hän korostaa myös ajattelurauhaa – sitä, että yliopistolaisilla olisi mahdollisuus rauhassa keskittyä ajattelemiseen sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.

Varadekaani Virpi Mäkinen

Systemaattisen teologian vanhempi yliopistolehtori on yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja kansainvälisistä suhteista vastaava varadekaani. Mäkinen on keskiajan ja varhaisen uuden ajan alun aatehistorioitsija, joka on tottunut tekemään laaja-alaista tieteidenvälistä yhteistyötä. Parhaillaan hän toimii vuoden alussa käynnistyneen ja Sami Pihlströmin johtaman huippuyksikön Melioristisen kärsimyksen filosofia varajohtajana sekä yksikköön kuuluvan tutkimusryhmän History of Ethics and Law of Responding to Suffering johtajana.

Varadekaanina Mäkisen tehtäviin kuuluvat muun muassa kehittää tiedekunnan suhteita ympäröivään yhteiskuntaan, edistää tutkimustiedon hyödyntämistä, johtaa sidosryhmä- ja alumnityötä sekä ylläpitää kumppanuussuhteita. Työnkuvaan kuuluvat myös varainhankintaan ja kansainvälisiin suhteisiin liittyviä tehtäviä.

Mäkinen toivoo, että tehtävä varadekaanina avaa mahdollisuuksia tukea tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Uskontojen yhteiskunnallinen, yhteiskunta- ja maailmanpoliittinen merkitys on hänen mukaansa kasvanut kaiken aikaa.

– Elämä monikulttuurisessa maailmassa edellyttää välttämättä uskontojen diversiteetin ymmärtämistä ja tuntemusta sekä tutkimusta, jota tiedekunnassamme laaja-alaisesti ja korkeatasoisesti tehdään. Tätä ei välttämättä osata vieläkään hyödyntää tiedekunnan ja yliopiston eikä yhteiskunnallisten toimijoiden, yritysten tai esimerkiksi poliitikkojenkaan taholta.