Tutkimus

VesiMon-hankkeessa tutkimme, miten ihmisen toiminta vaikuttaa järvien hyvinvointiin ja kehitämme sekä räätälöidympiä että kustannustehokkaampia menetelmiä järvien tilan seurantaan. Hankkeemme jakautuu kahteen vaiheeseen: kenttätutkimukseen ja mahdollisten uusien toimintaohjeiden laadintaan.
Näihin kysymyksiin haemme vastauksia
  1. Kuinka hyvin nykyisissä seurannoissa ja velvoitetarkkailuissa käytetyt menetelmät ja niiden tuottamat arviot vesistöjen ekologisesta tilasta kuvastavat vesiekosysteemien toimintaa ja prosesseja?
  2. Antavatko rantavyöhyke, syvännealue ja ulappa-alue samansuuntaisia tilaluokituksia? Reagoivatko ne ympäristön muutokseen samalla tavalla?
  3. Miten nykyiset seuranta- ja velvoitetarkkailuohjelmien ekologiset tilaluokitukset ovat verrattavissa paleolimnologiseen aineistoon perustuvan tila-arvion tai luokituksen kanssa?
  4. Voidaanko elohopeapitoisuuksien seurantaa kehittää ottamalla huomioon elohopean dynamiikka ulapan ravintoverkossa? Voidaanko ravintoverkon alapäässä olevien eliöiden elohopeapitoisuuksia käyttää ”early warning”-työkaluna?
  5. Onko nykyisen ekologisen tilaluokituksen yksikköinä käytettyjen vesimuodostumien rajaaminen ekologisesti järkevää? Pitäisikö isot, morfologisesti monimuotoiset järvet rajata vaikutusten tarkkailua varten nykyistä useammiksi ja pienemmiksi vesimuodostumiksi?

Mahdolliset uudet toimintaohjeet järvien tilan arviointiin ja seurantaan laatii Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) työskentelevä tutkimusryhmä. Ryhmään voi tutustua tarkemmin heidän omilla sivuillaan.

Näitä asioita tutkimme

Seuranta-, ja velvoitetarkkailumenetelmien testaamiseksi ja kehittämiseksi tutkitaan yhdeksää, erityyppisen ihmistoiminnan (kaivos, metsäteollisuus, kaupunki, turvetuotanto) vaikutuksen alaisena olevaa järveä, joissa on pääosin voimakas kuormitusgradientti päästölähteestä poispäin. Näiden lisäksi menetelmiä testataan ja kehitetään neljällä järvellä, joissa hyödynnetään tutkijaryhmän laajoja olemassa olevia aineistoja. Näiden tarkoituksena on kehittää jo olemassa olevia aineistoja, kalibroida paleoaineistoa eri menetelmillä saatujen, riippumattomien aineistojen kanssa sekä kehittää mahdollisia uusia arviointi- seuranta- ja velvoitetarkkailumenetelmiä (mm. elohopea, eläinplankton, stabiilit isotoopit, paleolimnologia). Kaikista tutkimusjärvistä on olemassa olevat kattavat seuranta- tai velvoitetarkkailuaineistot, joihin järvien ekologisen tilan arviot perustuvat.

 

Näin hankkeen tuloksia hyödynnetään

Hankkeemme tuloksia voidaan käyttää järvien tilan arvioinnissa, seurannassa, velvoitetarkkailussa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tavoitteenamme on kehittää  seuranta- ja velvoitetarkkailumenetelmiä sekä ympäristövaikutusten arviointia (YVA) aikaisempaa kokonaisvaltaisempaan ja kustannustehokkaampaan suuntaan.

Hankkeessamme syntyy

  • kokonaisvaltaista tietoa erilaisten järvien ekologisesta tilasta ja mahdollisista muutoksista,
  • uutta tietoa nykyisten seurantamenetelmien soveltuvuudesta vesistöjen arviointiin
  • sekä uusia yksilöllisempiä ohjeita ja menetelmiä erilaisten järvien tilan arvioimiseen ja seurantaan.