Hyvää kevättä, Vauhtivauvat! Maaliskuu tuo mukanaan tutkimuksen kolmannen ja viimeisen vaiheen. Viimeisetkin harrastusryhmät ovat tulossa päätökseen, ja harrastuksiin osallistumisen välittömiä vaikutuksia päästään tutkimaan. Toivottavasti voimme kertoa ensimmäisistä tutkimuslöydöksistä jo tämän ja ensi vuoden kuluessa! Kaikista tutkimusjulkaisuista ja -löydöksistä tiedotamme hankkeen nettisivuilla ja somekanavissa.
Noin vuosi sitten harrastusryhmässä lopettaneet perheet saavat pian kutsun seurantatutkimuskäynneille. Niillä selvitetään, onko harrastukseen osallistumisella ollut pitkäaikaisia vaikutuksia lasten aivojen, kielen ja motoriikan kehitykseen. Kuten aiemmissakin tutkimuksen vaiheissa, perheet kutsutaan Meilahden laboratorioon kielellisiin ja motorisiin testeihin sekä aivosähkökäyrämittaukseen. Testit antavat nyt jo 2-vuotiaiden Vauhtivauvojen taidoista entistä luotettavampaa ja tarkempaa tietoa, kun lasten kyky keskittyä tehtävien tekoon on parantunut iän myötä. Testaustilanne saattaakin tämän ikäisellä kestää hieman edellistä tutkimuskertaa kauemmin.
Aivosähkökäyrätutkimuksen aikana 2-vuotias saa katsoa mieluisaa äänetöntä piirrettyä tv-ruudulta. Vaikka ruutuaikaa ei suositella arjessa pienille lapsille, tutkimuksessa se on erittäin tärkeä apuri: tutkimme lasten aivojen kykyä käsitellä puhetta automaattisesti ja tiedostamatta. Silloin on hyvin arvokasta, että lapsi pysyy hiljaa paikoillaan ja uppoutuu mieluisaan ohjelmaan eikä välitä kuulemistaan puheäänistä. Vauhtivauvassakin kutsutaan siis apuun vaikkapa Ryhmä Hau!
Kahden tutkimuskäynnin lisäksi vanhemmat ja lapset saavat kotiin musiikillisen tarinan ja tehtäviä, joiden avulla saadaan tietoa lapsen musikaalisista taidoista. Kiitokseksi tehtävien toteuttamisesta kotona vanhempi saa elokuvalipun. Myös aiemmista vaiheista tutut, sähköiset kyselyt kuuluvat kolmanteen tutkimusvaiheeseen.
Lämmin kiitos Vauhtivauva-perheille, että jaksatte pysyä mukana tutkimuksessa sen loppuun saakka! Ilman teitä emme saisi tietoa lasten aivojen ja kielen kehityksestä ja siihen vaikuttavista varhaisista tekijöistä. Tutkimuksen avulla voidaan suunnitella toimivaa tukea erityisesti niille lapsille, joiden kohdalla on huolta kielen kehityksestä.