Populistipuolueiden voittokululle ei näy loppua Suomessa, Euroopassa ja muuallakaan maailmassa. Laajasta mielenkiinnosta huolimatta yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa tiedetään toistaiseksi hyvin vähän siitä, mikä populistisessa retoriikassa vetoaa äänestäjiin ja saa nämä liikkeelle.
Aikaisempi yhteiskuntatieteellinen tutkimus populismista paljastaa, että populismin perusajatus pohjautuu tunteisiin vetoaviin vastakkainasetteluihin ”meidän” ja ”muiden” välille. Pohjimmiltaan populismissa on siis kyse mielikuvista, tunteista ja identiteeteistä. Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä populismin vetovoimasta sosiaalipsykologisen teorian valossa – eli siitä, miten se houkuttelee ja mobilisoi kannattajia.
Hankkeessa populismia tarkastellaan eri näkökulmista. Ensinnäkin syvähaastatteluaineiston avulla on tavoitteena selvittää, miten populistipuoluetta äänestäneet tai vastustaneet selittävät populismin vetovoimaa tai sen luotaan työntävyyttä. Olemme kiinnostuneita muun muassa siitä, millaisiin menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen liittyviin mielikuviin ihmiset vetoavat, minkälaisia tunteita populismi ja siihen liitetyt mielikuvat herättävät ja miten identiteeteistä neuvotellaan. Lisäksi hyödynnämme erilaisia hybridimedian ja populistipuolueiden tuottamia aineistoja tarkastellaksemme, miten populistinen viestintä rakentuu mielikuvien, tunteiden ja identiteettien dialogissa ja miten yleisö vastaanottaa populistisen viestin.
Hankkeen tutkimusaineistona hyödynnetään haastatteluaineistoa, erilaisia hybridimedia-aineistoja koostuen niin perinteisestä kuin sosiaalisesta mediasta (esimerkiksi sanomalehdet, tv-ohjelmat, puolueiden ja poliitikkojen blogit, Twitter-, Instagram- ja Facebook-keskustelut ja muut sosiaalisen median keskustelupalstat), Eduskunnan keskusteluista ja populistipuolueiden multimodaaleista kampanjamateriaaleista (esimerkiksi videot ja julisteet).