Tutkimuksessa hyödynnämme käsitteellistä kehystä, jossa kieli- ja koulutuspoliittiset prosessit ymmärretään useilla eri tasoilla toimiviksi: virallisissa linjauksissa ja julkisessa keskustelussa, jaetuissa ideologioissa, arjen kielikäytännöissä sekä fyysisissä tiloissa, joissa ruotsinkielistä ja kaksikielistä koulutusta järjestetään. Projekti tarkastelee niitä ideologisia, poliittisia ja pedagogisia reunaehtoja, joiden varassa kaksikielisen koulun perustaminen tuli lopulta mahdolliseksi.
Tutkimus koostuu kolmesta osa tutkimuksesta:
Aineisto koostuu mediakirjoituksista, kunnallisista suunnitelma- ja päätösasiakirjoista, kouluhavainnoinnista sekä poliittisten päätöksentekijöiden, kouluhallinnon, opettajien ja vanhempien haastatteluista. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pohjoismaisen koulun henkilöstön, oppilaiden ja vanhempien kanssa.
Alustavat havainnot viittaavat siihen, että yhteiskunnalliset asenteet kaksikielistä koulutusta kohtaan ovat muuttuneet nopeasti myönteisempään suuntaan, joskin on vielä avoinna, missä määrin tämä muutos näkyy myös käytännön tasolla opetuksessa ja sosiaalisissa käytännöissä.