Olen HELSUSin johtaja ja kaupunkiekologian tutkija. Taustani on kasviekologiassa, mutta nykyisin hankkeeni ovat usein tieteidenvälisiä. Tämä johtuu siitä, että biologiset ja ekologiset innovaatiot leviävät laajalle ja tehokkaasti vain silloin, kun ne ovat käteviä, edullisia, haluttavia, laillisia, siis mahdollisimman hyvin ihmisen toiminnan ja tarpeiden kanssa yhteensopivia. Toivon mediaan asioiden sektoroituneen käsittelyn sijaan systeemistä ymmärrystä lisääviä lähestymistapoja. HELSUS mediaryhmän perustamisen ja tämän hankkeen taustalla on havainto siitä, että mediasisällöt eivät rakenna systeemistä kuvaa maapallon elämää uhkaavista vakavista kriiseistä ja ihmisen osallisuudesta niissä.
susanna.lehvavirta@helsinki.fi
0294120699
Olen projektisuunnittelija Media planetaarisilla rajoilla -hankkeessa. Olen kestävyystieteen maisteri ja työskennellyt HELSUSissa erilaisten viestintä- ja koordinaatiotehtävien parissa. Media planetaarisilla rajoilla on tähänastisen työurani kiinnostavin projekti - toivon että kolmen vuoden hankkeen jälkeen kestävyyttä käsitellään paljon monipuolisemmin suomalaisessa mediassa. Ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut kuulemaan hankkeestamme lisää tai tekemään yhteistyötä!
Tutustu Media planetaarisilla rajoilla -hankkeen työryhmään
Olen tutkijatohtori Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Olen aloittanut tutkijan urani akvaattisissa tieteissä. Kuitenkin jo kymmenen vuoden ajan tutkimukseni on liittynyt terveyden biodiversiteettihypoteesiin, jonka mukaan luonnon monimuotoinen mikrobisto on välttämätöntä ihmisen immuunijärjestelmän kehitykselle. Kokeelliset tutkimukset ovat tukeneet hypoteesia. Tämä on vain yksi esimerkki, miten ihmisen hyvinvointi on riippuvaista planeetan kantokyvystä. Mediassa haluaisinkin nähdä, että planetaarisen terveyden näkökulmaa tuotaisiin esille kaikenlaisessa uutisoinnissa aina talousuutisista viihteeseen ja urheiluun. Pidän myös tärkeänä, että media käsittelisi erityisesti yhteiskunnallisen tason muutostarpeita ja -keinoja yksilön valintojen sijaan.
mira.m.gronroos@helsinki.fi
0294120344
Olen transdisiplinäärisen kestävyysmurroksen sijaisprofessori Leuphanan yliopistossa Lüneburgissa, Saksassa. Tutkimukseni keskittyy oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen edistämiseen moniulotteisesti, huomioiden erilaiset arvot, tietämisen tavat sekä systeemiset ja yksilölliset muutokset. Keskeisiä teemoja tutkimuksessani ovat yhteistyö ja oppiminen. Viimeisimpänä olen tutkinut luonnon monimuotoisuuden suojelua kaupunkialueilla sekä siihen liittyviä hallinnollisia kysymyksiä. Toivon uutisointiin kriittisempää otetta, joka uskaltaa kysyä vaikeita kysymyksiä kestävyyskriisin juurisyistä ja keinoista niiden ratkaisemiseksi.
Olen agroekologian lehtori Helsingin yliopiston maataloustieteiden osastolla. Hyvin poikkitieteellisessä tutkimuksessani käsittelen monenlaisia maataloustuotannon kestävyyshaasteita. Olen myös toiminut aktiivisesti tieteen ja politiikan rajapintatyössä kansallisella ja EU:n tasolla. Minua kiinnostaa eniten ruuantuotannon vaikutukset ja seuraukset luontokatoon. Olen huolissani keskustelukulttuurista, jossa asioita käsitellään vastakkain tai liian yksinkertaisesti tutkimustietoa vääristäen. Viime aikoina tämä on liittynyt myös eläintuotantoon ja ruokaan.
iryna.herzon@helsinki.fi
0294158335
Olen väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa, ympäristöalan tieteidenvälisessä tohtoriohjelmassa. Selvitän ihmisen kykyä tunnistaa muiden eläinten tunteita. Taustaltani olen alunperin eläinekologi, mutta tehnyt pitkään töitä pääosin yliopisto- ja tiedeviestinnän parissa. Välivuotta vietin opiskelemassa Lahden Muotoiluinstituutissa palvelumuotoilun ylemmän amk tutkinnon. Ja nyt kolmatta vuotta jatko-opiskelijana.
Toimin Kasvatuksen, etiikan ja kestävän tulevaisuuden apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa, jossa myös johdan Koneen säätiön Antroposeenin lapset –projektia sekä Suomen Akatemian rahoittamaa MoreChild –hanketta. Viime aikoina tutkimustyöni on sijoittunut lapsuudentutkimuksen, monilajisen tutkimuksen ja ympäristökasvatuksen risteyskohtiin, ja olen julkaissut muun muassa lapsi-eläinsuhteista, antroposeenin ajan kasvatuksesta ja ympäristökriisin ilmapiireistä. Tutkimukseni laajana tavoitteena on uudelleen arvioida ja kehittää kasvatustiedettä ihmistä laajemmasta näkökulmasta. Tutkimusaiheitteni yhteydessä innostun usein kehittelemään uusia lähestymistapoja, joissa monilajisia maailmoja ja ympäristökriisin monimutkaisia ongelmia lähestytään tarinallisesti ja kokeellisesti. Myös mediassa vaihtoehtoiset kertomisen tavat kiinnostavat. Uskon, että aikamme kaipaa hyviä teorioita enemmän kuin koskaan, ja tutkijana haluaisin pystyä tuomaan teoreettisia näkökulmia esille eettisellä, yksinkertaistuksia haastavalla ja tiedettä ja kokemusta yhteen solmivalla tavalla.
riikka.hohti@helsinki.fi
0294129661
Työskentelen apulaisprofessorina Kuluttajatutkimuskeskuksessa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Professuurini ala on kulutuskulttuuri yhteiskunnallisina käytäntöinä. Taustani on yhteiskuntatieteellisessä ympäristötutkimuksessa, mutta viime vuosina olen tutkinut erityisesti kohtuullisuutta, kestävää hyvinvointia, sekä arkisia käytäntöjä ja niiden muuttamisen reunaehtoja. Viimeisimmät hankkeeni ovat käsitelleet kohtuullisen energiankulutuksen keinoja sekä oikeudenmukaista energiamurrosta. Toivoisin, että mediakeskustelu käsittelisi laajemmin kulutusta vallitsevan kulutuskulttuurin ja ympäristökriisien kontekstissa, eikä lähinnä talouskasvua ylläpitävänä toimintana. Toivoisin kuitenkin myös, että kestävän kulutuksen keskustelun sävy loisi toivoa ja kannustaisi kuluttajie miettimään omaa rooliaan kulutusyhteiskunnassa ja sen muuttamisessa.
senja.laakso@helsinki.fi
0294120894
Olen ilmakehätieteiden apulaisprofessori. Tutkin ilmaston ja ympäristöolosuhteiden vaikutusta ekosysteemeihin ja toisaalta miten erilaiset ekosysteemit vaikuttavat ilmastoon. Erityisosaamiseni on puiden ekofysiologiassa eli puiden rakenteen ja toiminnan tutkimuksessa muuttuvassa ympäristössä. Vedän Ekosysteemit ja Ilmastonmuutos -tutkimusryhmää (https://www2.helsinki.fi/en/researchgroups/boreal-trees) ja olen mukana Ilmakehän ja Ilmaston osaamiskeskus (ACCC) -nimisessä tutkimuksen lippulaivassa (https://www.acccflagship.fi/).
anna.lintunen@helsinki.fi
0294151676
Olen Suomen ympäristökeskuksen tutkija Yhteiskunnan muutos -yksikön Tiedon politiikka -ryhmässä. Olen tutkinut muun muassa ilmastonmuutoksen ja talouskasvun suhdetta Suomen mediassa, minkä lisäksi viime aikoina olen yrittänyt pitää kriittisiä näkökulmia esillä generatiiviseen tekoälyyn ja sen tutkimuskäyttöön liittyvän pöhinän keskellä. Ennen tutkijanuraani olin muun muassa kirjoittamassa ilmastonmuutosjournalistisista teksteistä koostuvaa, palkittua tietokirjaa Hyvän sään aikana – mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (2017). Toivoisin, että mediassa käsiteltäisiin ilmasto- ja ympäristökriisien tabuja avoimemmin talouskasvuriippuvuuden kaltaisista järjestelmätason ongelmista tutkitun, mutta epämieluisan tiedon sivuuttamiseen ja tarkoituksellisen ilmastohidastelun ja disinformaatiokampanjoiden kaltaisiin yhteiskunnallista tulevaisuusvarmuutta murentaviin ilmiöihin.
Olen väitöstutkija Helsingin yliopiston taloustieteen osastolla, aiheena kohtuusnäkökulma (sufficiency) ilmastopolitiikassa ja ympäristöliikkeessä. Minulla on ympäristö- ja kestävyystieteen maisterin tutkinto sekä journalistiikan kandidaatin tutkinto, ja olen työskennellyt ympäristöasioiden parissa vuodesta 2011 lähtien mm. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa ja LUT-yliopistossa. Olen ollut mukana toimittamassa teosta Sufficiency in Nature (Brill, 2025) sekä Ilmastopaneelin raporttia “The Sufficiency Perspective in Climate Policy: How to Recompose Consumption” (2020). Toivon, että media antaisi enemmän näkyvyyttä jo olemassa oleville kestäville tavoille toimia eri tasoilla. On rakentavampaa kritisoida ongelmallisia kohtia, jos samalla osoittaa parempia vaihtoehtoja.
tina.nyfors@helsinki.fi
0294158982
Olen väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelmassa. Väitöskirjassani tutkin kuinka Suomen metsäpolitiikka vastaa kestävyyshaasteisiin kansallisella ja EU-tasolla. Tarkastelen myös Suomen metsäalan toimintaa ja vaikutuksia trooppisten maiden maankäyttöön tutkimalla Suomesta tehtyjä investointeja nopeakasvuisiin puuplantaaseihin ja niiden vaikutusta paikallisiin yhteisöihin. Suomessa metsien käyttö on ansioituneesti esillä niin mediassa kuin kahvipöytäkeskusteluissa, ja jatkossa toivon näkeväni mediassa ratkaisukeskeistä, tieteen viestejä huomioivaa vuoropuhelua ja vähemmän vastakkainasettelua.
niina.pietarinen@helsinki.fi
0294157989
Olen kauppatieteiden tohtori, vanhempi tutkija ja kestävän talouden dosentti Helsingin yliopistossa, Oikeudenmukaisen siirtymän altavastaajat -tutkimusprojektin (2024–2027) vastuullinen tutkija sekä Mayfly Books -kustantamon toimittaja. Olen ollut mukana toimittamassa teosta Sustainability beyond Technology (Oxford, 2021), Sufficiency in Nature (Brill, 2025) sekä kirjoittanut teoksen Reproduction Revisited (Mayfly Books, 2019). Kapitalismin, teknologian ja kaupungistumisen kritiikin ohella tutkimukseni käsittelee kohtuustaloutta, omavaraistumista ja jälki-produktivistista maaseutua. Teoreettisesti työni ponnistaa ekologisesta marxismista, -fenomenologiasta ja -feminismistä.
toni.ruuska@helsinki.fi
0294158056
Olen väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja muotoilija. Olen kiinnostunut uusista teknologioista ja ihmisistä sen kaiken keskellä. Väitöskirjani keskittyy solumaatalouteen ja maanviljelijöiden näkemyksiin tästä biorektoreita hyödyntävästä ruuantuotantotavasta. Olen Aalto yliopiston Creative sustainability ohjelman kasvatti ja siksi sydäntäni lähellä on ymmärtää ihmistä moninaisten systeemien alaisena. Toivoisin mediaan monimuotoisempaa keskustelua kestävyydestä ja varsinkin uusien innovaatioiden vaikutuksesta ympäristöön, mutta myös kulttuuriin.
niko.raty@helsinki.fi
0294121377
Olen ympäristötieteilijä ja pyrin edistämään kestävämpää tulevaisuutta tutkimuksen kautta. Olen viime vuodet tutkinut ruokajärjestelmän kestävyyskysymyksiä kestävän luonnonvarojen käytön näkökulmasta. Nykyisessä roolissani Helsingin yliopiston RESET-hankkeen tutkimuskoordinaattorina edistän tieteidenvälistä tutkimusta ruoka- ja vesijärjestelmien parissa. Toivon, että tutkijat, tutkimukseen perustuva tieto ja syvempi ymmärrys kestävyyskriisistä saisi lisää tilaa mediakentällä.
vilma.sandstrom@helsinki.fi
0294158060
Olen alkuperäiskansojen tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Tutkimukseni keskeisiä teemoja ovat ihmisen ja ympäristön suhteisuus, alkuperäiskansojen kestävyydet, elonkirjon kulttuurisiset käsitteet, biokulttuurinen perintö, maakeskeinen ja monilajinen ajattelu, alkuperäiskansalähtöiset metodologiat ja tutkimusetiikka. Olen työskennellyt viimeiset 20 vuotta Brasilian Amatsonin aruak-kieliryhmään kuuluvan apurinã- ja manchineri-kansojen kanssa. Teoksiini kuuluvat Indigenous Youth in Brazilian Amazonia: Changing Lived Worlds (Palgrave Macmillan, 2012), Creating Dialogues: Indigenous Perceptions and Changing Forms of Leadership in Amazonia (Colorado University Press, 2017) ja Indigenous Research Methodologies in Sámi and Global Contexts (Brill Sense, 2021). Toimin työryhmässä, joka valmisteli yhteisölähtöisesti saamelaisia koskevan tutkimuksen eettisten periaatteet (2024). Johdan hankkeita Conceptualising Biodiversity in Amazonia (Suomen Akatemia) ja Biocultural Heritage and Non-linear time (Koneen Säätiö). Toivon mediassa näkyvän vahvemmin moninaisia ymmärryksiä kestävyydestä ja arvoista.
pirjo.virtanen@helsinki.fi
0294140020
Hankkeen taustalla toimii media- ja viestintäalan asiantuntijoista koostuva neuvonantajien ryhmä.
Neuvonantajia ovat: