Yliopiston henkilökuntaan voit käyttää Person-paragraafia.
Helsingin yliopiston yliopistonlehtori, dosentti Ira Jänis-Isokangas toimi hankkeen vastuullisena tutkijana. Jänis-Isokangas on erikoistunut Neuvostoliittoon suuntautuneen laittoman rajanylityksen sekä Neuvostoliiton rangaistuspolitiikan tutkimiseen. Hän on kirjoittanut laajasti rajaseudun ylirajaisista suhteista sekä poliittisesta kasvatustyöstä. Hänen kirjansa Kohtalona gulag: Suomalaiset 1930-luvun Neuvostoliitossa ilmestyi syksyllä 2025.
Laajasti Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden historiaa ja raja-alueeseen liittyviä uhkakuvia tutkinut tohtori, poliittisen historian dosentti Aappo Kähönen vastaa tässä tutkimuksessa Neuvostoliitto-siirtolaisuuden motiivien analysoinnista yhteiskunnallisen konfliktin näkökulmasta.
Dosentti Aleksi Mainio on tutkinut syvällisesti Suomen ja Neuvostoliiton 1900-luvun poliittista historiaa. Hän on erikoistunut paitsi tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden myös siirtolaisuuden historiaan. Mainio johti Kansallisarkistolla toiminutta, suomalaisten kohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa tutkinutta Suomalaiset Venäjällä 1917–1964-tutkimushanketta.
Talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan sekä vasemmistopuolueiden poliittista historiaa tunteva tutkijatohtori Sami Outinen vastaa palanneiden tutkimuksesta. Outisen kokemusta Suomen sotasurmat 1914–1922-, Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939–55- ja Suomalaiset Venäjällä 1917–1964-tutkimushankkeiden henkilötietokantojen vastuuhenkilönä käytetään hankkeessa hyväksi lähtijöihin ja palaajiin liittyneiden määrällisten tutkimusmenetelmien hyödyntämisessä.
Sami Outinen
Jesse Hirvelä viimeistelee tällä hetkellä väitöskirjaansa Leningradin suomalaisista kommunisteista vuosina 1918–1938. Tässä tutkimushankkeessa Hirvelä tekee post doc –tutkimusta kevään 1918 punapakolaisista. Hän tutkii punapakolaisten taustoja, heidän toimintaansa Suomen ja Venäjän sisällissodissa sekä Suomeen palanneiden punaisten vaiheita.
HY:n Talous- ja Sosiaalihistorian dosentti Jarmo Peltola on liikkunut historian kentällä laajalla alueella aina rakennehistoriasta mikrohistoriaan. Hän on maailmansotien välisten työmarkkinoiden (muuttoon työntävien tekijöiden) asiantuntija, ja on julkaissut useita tutkimuksia 1930-luvun suuresta lamasta: työllisyydestä ja työttömyydestä sekä ahdingossa olleiden ihmisten tekemistä valinnoista.
Jarmo Peltola
Anton Eteläaho on erikoistunut mikrohistoriaan ja suomalaisten siirtolaisten historiaan Neuvosto-Ukrainassa. Hänen pro gradu -tutkielmansa pohjalta julkaistiin artikkeli IVAN TIMIRYAZEV — FROM AN ADJUTANT OF THE GOVERNOR-GENERAL TO A PHOTOGRAPHER.
Anton Eteläaho