Tutkimukseen rekrytoitiin varhaiskasvatusyksiköitä, jotka olivat kiinnostuneita osallistumaan projektiin. Valitut päiväkodit arvottiin tutkimuspäiväkoteihin ja kontrollipäiväkoteihin. Kontrolliryhmän yksiköt saavat koulutuksen ja materiaalit käyttöönsä tutkimuksen päätettyä.
Tutkimuksen aikana osallistuva henkilökunta sekä huoltajat täyttävät kyselylomakkeet kolmena eri ajankohtana: tutkimuksen alkaessa; 10-12 vk. sen jälkeen sekä n. vuosi sen jälkeen. Osallistuminen on vapaaehtoista ja voidaan keskeyttää koska tahansa, myös tutkimuksen aikana.
Tutkimuspäiväkotien henkilökunta saavat koulutusta miten käyttää SAGA-menetelmää, ja intervention aikana ryhmät saavat tukea tutkijaopettajalta. SAGA-hetket pidetään vakaissa pienryhmissä n. kolme kertaa viikossa 10–12 viikon ajan.
Pienryhmissä järjestetään vuorovaikutteisia noin 5–15 minuuttia kestäviä lukuhetkiä useita kertoja viikossa.
Kaikki ryhmän lapset, myös ne, jotka eivät osallistu tutkimukseen, voivat osallistua SAGA-lukuhetkiin.
Lukuhetket videoidaan kolmena eri ajankohtana.
Videoitavat lukuhetket järjestetään ainoastaan niille lapsille, jotka ovat antaneet suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta. Lapsilta pyydetään suullinen suostumus videoitaviin lukuhetkiin osallistumisesta.
Videoita analysoidessa keskitytään lasten ja henkilökunnan vuorovaikutukseen yhteisten lukuhetkien aikana.
Henkilökunta saa koulutusta vuorovaikutteisesta lukemisesta, reflektoivasta työskentelytavasta, mentalisaatioteoriasta (Kalland 2022) sekä lasten sosioemotionaalisen kehityksen teoriasta.
Helsingin yliopiston tutkijaopettaja tukee varhaiskasvatusyksikköä tutkimuksen aikana. Tutkijaopettaja on koulutettu varhaiskasvatuksen opettaja, joka on osa tutkimusryhmää.
Tutkimukseen osallistuva henkilökunta kutsutaan syksyn aikana yksilöhaastatteluihin.
Huoltajille järjestetään vanhempainilta jo ennen tutkimusprojektin alkua, joissa esitellään SAGA-mallia ja keskustellaan vuorovaikutteisen lukemisen hyödyistä.
Yhteistyön edistämiseksi vanhempainiltoja järjestetään säännöllisesti.