SAGA-hetkien aikana lapsia on tuettu kielen oppimisessa käyttämällä apuna tunnekortteja ja leluja. Sanojen, kuvien ja esineiden yhdistäminen tukee symbolisaatiokehitystä, eli kykyä kytkeä sanat ja käsitteet esineisiin, kuviin ja tunteisiin. Tunnekortit muistuttavat kiinnittämään huomiota tarinassa esiintyviin eri tunteisiin ja helpottavat keskustelua sanojen ja tunteiden sekä käyttäytymisen ja sisäisten tunteiden välisestä yhteydestä. Esimerkiksi naurun tai kyyneleiden taustalla on jokin tunne, kuten ilo tai suru. Apuna SAGA-hetkien aikana käytettävät lelut kannustavat leikkimään lukuhetken jälkeen ja antavat lapsille mahdollisuuden kerrata tarinan sisältöä sekä miettiä ja kuvitella, mitä voisi tapahtua kirjan päättymisen jälkeen.
Pilottitutkimuksen aikana vanhemmat ovat huomanneet lapsissaan muutoksia, kuten tunnesanojen käytön lisääntymisen ja kyvyn tunnistaa tunteita ulkoisten reaktioiden takana. Kun lapsi sanoo ”vauva surulllinen” hän on tunnistanut tunteen itkevän vauvan käyttäytymisen takana.
Varhaiskasvatusyksikössä, jossa pilottitutkimus toteutettiin, kerrottiin myös, että lapset arvostavat lukuhetkiä suuresti ja tulevat innokkaasti lukunurkkaukseen omaan SAGA-hetkeensä. Tunnesanojen käyttö on yleisesti ottaen lisääntynyt, ja kiinnostus kirjojen lukemiseen on suurta.
Pilottitutkimus on ensimmäinen vaihe Pikku-SAGA-interventiossa, jonka varsinainen tutkimusosuus alkaa syksyllä 2025.