Syksyn ja talven 2025–2026 aikana keräsimme ainestoa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisistä päiväkodeista.
Päiväkodit jaettiin SAGA-päiväkoteihin ja vertailupäiväkoteihin, SAGA-päiväkodit lukivat satuja SAGA-mallin mukaisesi 10 viikon ajan ja täyttivät havannointilomakkeita lukuhetkistä. Keräsimme myös videomateriaalia SAGA-tuokioista analysoidaksemme lasten ja henkilökunnan vuorovaikutusta. Vertailupäiväkodit lukivat tavanomaiseen tapaan ja täyttivät lukupäiväkirjoja sekä pedagogisena toimintana toteutumista lukuhetkistä että lepohetken lukemisesta.
Aineistoa kerättiin ennen 10 viikon pituista interventiota ja sen jälkeen. Henkilökunta vastasi kyselylomakkeisiin ja heitä haastateltiin. Heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan interventiosta kartoitettiin ryhmähaastattelussa. Lasten huoltajat vastasivat kyselylomakkeisin liittyen lasten kielelliseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitykseen.
Kahdesta ensimmäisestä aineistonkeruusta saadun aineiston käsittely alkaa keväällä, ja lopullisten tulosten analyysi alkaa syksyn keruun valmistuttua.
SAGA-hanke loi tutkimuspohjaisen ja helposti käyttöönotettavan mallin 3–5-vuotiaiden lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemiseksi varhaiskasvatuksessa. Pikku-SAGA-hankkeessa kehitetään mallia tukemaan pienimpien lasten kehitystä painottaen entistä enemmän kielellisen kehityksen tukemista varhaiskasvatuksessa yhteistyössä huoltajien kanssa. Svenska kulturfonden rahoittaa Pikku-SAGA projektia. Projektia johtaa professori Mirjam Kalland.