”Peruskoulu on Suomen tärkein tulevaisuusinstituutio. Sen tehtävä ei ole vain valmistaa lapsia ja nuoria tulevaisuuden muutoksiin, vaan myös antaa heille valmiudet muuttaa maailmaa ja uudistaa yhteiskuntaa.”
Nyt julkaistu visio pohtii peruskoulun tulevaisuutta ensimmäistä kertaa sitten peruskoulun perustamisen. Visio pyrkii tunnistamaan taitoja ja ominaisuuksia, joita tarvitaan vuonna 2045 ja joita siten myös tulevaisuuden koulussa olisi hyvä oppia. Näiden pohjalta se luo tulevaisuuden peruskoululle tavoitteet, sekä vision myös koulun toiminnalle – millainen koulun tulisi olla, jotta nämä tavoitteet saavutetaan.
Oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentaminen yhtenä tavoitteena tulevaisuuden koululle
Vision työstämisessä on hyödynnetty myös SchoolWell-hankkeemme tutkimustietoa. Yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi nimettiin oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentaminen osana koulun pedagogisen ydintehtävän toteuttamista ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.
”Tulevaisuuden peruskoulussa oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin suhde on vastavuoroinen. Hyvinvointi on oppimisen lähtökohta, ja oppiminen itsessään lisää hyvinvointia. Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi tukee koulunkäynnin sujumista ja koulunkäynnin sujuminen lisää oppilaan hyvinvointia. -- -- Koulun pedagogiset ratkaisut tukevat paitsi oppimista ja parempia oppimistuloksia myös oppilaiden sosiaalista, fyysistä ja mielen hyvinvointia.”
Tulevaisuuden peruskoulussa liike, aktiivisuus ja liikunta ovat osa oppimisen tehostamista ja koulussa panostetaan laadukkaaseen opettaja-oppilassuhteeseen ja oppilaiden vertaisvuorovaikutukseen. Oppilaille opetetaan esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Ennen kaikkea koulua ja sen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista tukevia toimintatapoja kehitetään tulevaisuudessakin yhdessä koulun kaikkien toimijoiden, erityisesti opettajien, oppilaiden ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa.
Peruskoulun tulevaisuus rakentuu sivistyksen, merkityksellisyyden, yhteisen hyvän, toimijuuden ja toivon varaan
Visiotyön lähtökohtana ovat tutkimukseen pohjautuvat, toisiinsa limittyvät Suomen ja peruskoulun muutoksen ajurit: teknologian kiihtyvä kehitys ja työn murros; ekologinen ja taloudellinen kestävyyskriisi; demokratian ja osallisuuden kriisi; mielenterveyden ja hyvinvoinnin haasteet; sosiaalinen polarisaatio sekä koheesion ja luottamuksen heikkeneminen, sekä merkityksellisyyden kokemusten ja arvojen pirstaloituminen.
Muutoksen lisäksi se tunnistaa nykyisen peruskoulun hyvät ja toimivat elementit, jotka ovat keskeisiä myös vuoteen 2045 tähdättäessä. Tällaisia ovat esimerkiksi koulujen julkinen rahoitus, opettajan autonomia, pedagoginen vapaus ja näkemys opettajan ja oppilaan pedagogisen suhteen ensisijaisuudesta oppimisessa, sekä opettajan koulutuksen, työn ja koulun kehittämisen tutkimusperustaisuus.
Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä peruskoulun tulevaisuustyön neuvottelukunta työsti vuosien 2024–2025 aikana vision suomalaisesta peruskoulusta vuonna 2045. Visio pohjautuu laaja-alaiseen asiantuntijatietoon, tutkimustietoon, kokemustietoon ja yhteisötietoon. Sitä työstettiin yhteiskehittelyssä yhdessä opettajien, koulutusalan johtajien ja itse nuorten kanssa. Vaikka visio katsookin pitkälle tulevaisuuteen on sen tarkoituksena toimia peruskoulun kehittämistä ja sitä koskevaa päätöksentekoa tukevana työkaluna jo nyt.