Tarkastelimme suomalaisten normaalikoulujen 5. ja 8.-luokkalaisten käsityksiä omasta opiskeluhyvinvoinnistaan, liikkumisestaan ja sosiaalisen median käytöstään. Oppilaiden opiskeluhyvinvointi on tärkeässä roolissa, koska se tukee koulumenestystä ja auttaa oppilaita selviytymään sosiaalisista ja koulunkäyntiin liittyvistä haasteista sekä koulussa että sen ulkopuolella.
Osa opiskelijoista kokee yhtä aikaa innostusta ja uupumusta
Tunnistimme tutkimuksessa viisi erillistä opiskeluhyvinvoinnin profiilia: sitoutuneet ja innostuneet (42 %), keskitasoiset (30 %), uupuneet ja riittämättömyyden tunnetta kokevat (11 %), loppuun palaneet (10 %) ja kyyniset (6 %). Suurin tunnistetuista profiileista oli sitoutuneiden ja innostuneiden ryhmä, johon kuuluneita oppilaita leimasi voimakas opiskeluinto ja vähäiset uupumusoireet. Keskitasoiseen profiiliin kuuluvilla uupumuksen oireet olivat lievästi keskiarvoa korkeammalla ja opiskeluinto keskiarvon alapuolella. Lähes kolmasosalla oppilaista jokin uupumuksen oire oli merkittävästi koholla.
”Keskeistä on se, että tunnistamme, että meillä on erilaisia oppilaita koulussa ja oppilaiden kokemukset opiskeluhyvinvoinnista vaihtelevat suuresti”
toteaa tutkijatohtori Sanna Ulmanen.
Osa opiskelijoista koki ristiriitaisia tunteita: he kokivat samaan aikaan innostusta, mutta myös uupumusta ja riittämättömyyttä. Tällaisessa ryhmässä oppilaat siis panostavat opiskeluun, mutta kokevat silti väsymystä ja epävarmuutta. Mikäli heitä ei tueta, on vaarana, että he palavat loppuun. Sen sijaan kyynisessä profiilissa oppilaat ovat etääntyneet opiskelusta, mutta heidän alhaisempi osallistumisensa voi myös vähentää stressiä.
Pojat ovat useammin kyynisiä ja tytöt taas kuuluvat uupuneisiin, jotka kokevat riittämättömyyttä. Yläkoululaisilla riski uupumukseen on korkeampi, mikä voi kertoa kasvavista vaatimuksista yläkoulussa ja toisaalta riittämättömästä tuesta.
Hyvinvointi tarttuu
Tutkimukseen osallistuneiden luokkien välillä oli eroja. Joissakin luokissa oppilaat olivat kokonaisuutena innostuneempia, mikä näkyi vähäisenä uupumuksena ja riittämättömyyden kokemuksena. Toisissa luokissa tilanne oli päinvastainen. Tämä viittaa siihen, että opiskeluhyvinvointi voi ”tarttua” luokan sisällä esimerkiksi vertaisten tai opettaja–oppilasvuorovaikutuksen kautta.
Liikkuminen vahvistaa ja sosiaalisen median käyttö heikentää opiskeluhyvinvointia
Tulokset osoittivat, että säännöllinen liikkuminen oli yhteydessä parempaan opiskeluhyvinvointiin. Eniten liikkuivat opiskelusta innostuneet oppilaat. Aikaisemmasta tutkimuksesta tiedetäänkin, että liikkuminen lisää vireyttä, vahvistaa itseluottamusta sekä tukee sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuutta, mikä taas lisää opiskeluintoa ja heikentää uupumusta.
Sosiaalisen median käyttö puolestaan oli yhteydessä heikompaan opiskeluhyvinvointiin. Keskimäärin oppilaat ilmoittivat käyttävänsä sosiaalista mediaa reilu kolme tuntia päivässä. Eniten somea käyttivät loppuun palaneen profiilin oppilaat, ja vähiten opiskeluun sitoutuneet ja siitä innostuneet. Sosiaalisen median käyttöön näyttää vaikuttavan myös se, miten muut ympärillä olevat vertaiset käyttävät sosiaalista mediaa.
Tässä tutkimuksessa ei tutkittu vaikutustapoja, joilla sosiaalisen median käyttö vaikuttaa opiskeluhyvinvointiin. Aikaisemmasta tutkimuksesta kuitenkin tiedetään, että runsas someaika voi vähentää opiskeluun tai uneen käytettävää aikaa ja kuormittaa tarkkaavaisuutta, mikä heikentää keskittymistä ja oppimista ja vaikuttaa siten hyvinvointiin. Yhteys voi olla myös kaksisuuntainen: uupuneet oppilaat saattavat hakea somesta helpotusta, mikä voi edelleen lisätä kuormitusta.
Tutkimusartikkeli on ensimmäinen julkaisu SchoolWell-hankkeessamme keräämästämme aineistosta. Tutkimukseen vastasi 345 viidesluokkalaista ja 447 kahdeksasluokkalaista normaalikouluista ympäri Suomen.