Helsingin yliopiston Kansalaisbarometri on ei-kaupallinen, erityisesti tutkimuskäyttöön luotu internetpaneeli, jossa samoja osallistujia seurataan pidemmän ajanjakson ajan heidän vastatessaan yhteiskunnallisesti kiinnostaviin kysymyksiin. Paneelin kysymykset käsittelevät ihmisten arvoja, mielipiteitä ja kokemuksia suomalaisesta yhteiskunnasta. Kansalaisbarometri toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston humanistis- yhteiskuntatieteellisen instituutin (HSSH) kanssa. Kansalaisbarometrin tarkoitus on edistää innovatiivista ja yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta suomalaisesta yhteiskunnasta.
Kansalaisbarometri perustettiin 2023, ja se koostuu kahdesta eri paneelista: satunnaisesti rekrytoidusta paneelista ja ns. itsevalikoituneesta paneelista.
Satunnaisesti rekrytoitu paneeli perustuu satunnaiseen väestöpohjaiseen otokseen suomen 18–80 vuotiaista kansalaisista (mukaan lukien Ahvenanmaa). Satunnaisotos tästä väestöstä tilattiin Digi- ja väestötietovirastolta tammikuussa 2023. Helmikuussa 2023 lähetettiin 20 000 kutsukirjettä ja kaksi viikkoa myöhemmin lähetettiin muistutuskirje. Yhteensä 2943 henkilöä liittyi Kansalaisbarometriin ilmoittamalla sähköpostiosoitteensa, mikä tarkoittaa, että 14,7 % mukaan kutsutuista satunnaisista kansalaisista suostui osallistumaan paneeliin. Helmikuussa 2025 toteutetaan Kansalaisbarometrin uusi rekrytointi, joka tälläkin kertaa perustuu väestörekisterin satunnaisotantaan.
Itsevalikoitunut paneeli (ns. opt-in) koostuu noin 5000 panelistista. Nämä henkilöt kutsuttiin osallistumaan Kansalaisbarometriin samassa yhteydessä, kun he olivat vastanneet Ylen tai Helsingin Sanomien vaalikoneisiin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa sekä vuoden 2024 presidentinvaaleissa.
Aineisto on painotettu yhdistelmäpainolla, jotta se olisi edustava kohdeväestön osalta. Ensimmäisessä vaiheessa on laskettu ns. post-stratifikaatiopainot, jotka huomioivat rekrytointikyselyyn vastanneiden iän, sukupuolen, kielen ja maakunnan (19 aluetta). Seuraavissa tutkimuskierroksissa alkuperäiseen painotukseen yhdistetään jokaisen yksittäisen kierroksen osalta ei-vastaamisen painotus (non-response weight).
Helsingin yliopistoon sidoksissa olevat tutkijat voivat nyt toteuttaa omat tutkimuksensa Kansalaisbarometrin avulla. Jos olet kiinnostunut Kansalaisbarometrin käyttämisestä primääriaineistonkeruuseen, tulee hakemus lähettää alla olevien ohjeiden mukaisesti.
Myös osia Kansalaisbarometrin jo keräämistä primääriaineistoista on mahdollista hyödyntää tutkimushankkeissa ja selvityksissä. Jos sinä, tai tutkijaryhmäsi, olette kiinnostuneita jo kerätyn aineiston hyödyntämisestä, voitte ottaa meihin yhteyttä. Koodikirjat kaikilta toteutetuilta tutkimuskierroksilta ovat saatavilla pyynnöstä. Huomioithan että kaikkiin hakemuksiin sovelletaan tapauskohtaista harkintaa ja arviointia.
Kansalaisbarometri on tarkoitettu Helsingin yliopiston tutkijoiden voittoa tavoittelemattomaksi tutkimusinfrastruktuuriksi. Huomioikaa, että primääriaineistojen jakaminen on maksutonta, kun taas uuden aineiston keruu on maksullista. Kustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti ja riippuvat kysymysten määrästä, halutusta vastaajien määrästä sekä mahdollisista monimutkaisista tai kokeellisista tutkimusasetelmista.
Pyytääksenne pääsyä aineistoihin, tai mahdollisuutta käyttää Kansalaisbarometria oman tutkimuksenne toteuttamiseen, pyydämme teitä ystävällisesti lähettämään hakemuksen Kansalaisbarometrin sähköpostiosoitteeseen: kansalaisbarometri@helsinki.fi sekä Åsa von Schoultzille (asa.vonschoultz@helsinki.fi). Hakemus voidaan laatia ruotsiksi, suomeksi tai englanniksi. Tietojen keräämistä koskevan hakemuksen tulee sisältää seuraavat tiedot:
Hakemukset arvioi Kansalaisbarometria hallinnoiva tutkimusryhmä ja lopulliset päätökset tekee Kansalaisbarometrin johtoryhmä. Päätökset hyväksytyistä hakemuksista perustuvat hakemusten määrään, soveltuvuuteen ja laatuun. Pidätämme oikeuden hylätä kysymykset, jotka eivät sovellu Kansalaisbarometriin tai joiden tutkimuksellinen laatu ei ole riittävä.
Tarvittaessa keskustelemme kysymysten muotoilusta ja käännöksistä yhdessä hakemuksen jättäneen tutkimusryhmän kanssa. Huomaathan, että kaikki tutkimukset toteutetaan sekä ruotsiksi että suomeksi. Käännösvastuu on hakemuksen jättäneellä henkilöllä.
Hyväksyttyjen kysymysten/kyselyjen/kokeiden osalta Kansalaisbarometrin tutkimusryhmä suorittaa aineistonkeruun. Tutkimukset toteutetaan Qualtrics-ohjelmistolla. Jos kyseessä on monimutkainen kokeellinen järjestely, ja tutkimusryhmällä on asiaankuuluva pätevyys, voivat he osallistua kysymysten koodausprosessiin.
Kyselyidemme vastausprosentti on yleensä 40–70 %, mikä nykytilanteessa tarkoittaa, että satunnaisotantaan pohjautuvasta paneelista voi odottaa noin 1000–1400 vastausta ja itse ilmoittautuneiden paneelista noin 2 000–3 000 vastausta. Aineistoon lisätään painomuuttuja, jonka tavoitteena on parantaa tulosten yleistettävyyttä suhteessa aikuiseen suomalaiseen väestöön.
Tutkimuspaneeliin on kerätty tavallisia taustamuuttujia (ikä, sukupuoli, maakunta, puoluekanta, poliittinen kiinnostus, poliittinen ideologia jne.). Nämä voidaan liittää kerättävään aineistoon, eikä niitä tarvitse kysyä uudelleen. Ota yhteyttä, mikäli kaipaat lisätietoja jo esitetyistä kysymyksistä.
Kun aineistonkeruu on päättynyt, tutkimusryhmä saa itselleen sekä aineiston että sen koodikirjan, joka sisältää ennalta sovitut muuttujat ja olennaiset taustamuuttujat.