Opiskelijaksi /Koulutusohjelmat /Sosiaalitieteiden kandiohjelma /Opiskelu /

Opintosuunnat

Sosiaalitieteissä tutkimuksellinen katse kohdentuu yhteiskunnan toimivuuden, hyvinvoinnin ja ihmisten keskinäisten suhteiden kysymyksiin. Sosiaalitieteilijä tutkii eriarvoisuutta tuottavia yhteiskunnallisia mekanismeja ja sitä, miten ihmisten hyvinvointia voidaan edistää. Sosiaalitieteiden opintojen myötä perehdytään erilaisiin tutkimusperinteisiin ja niiden näkökulmiin tarkastella arki- ja työelämään, terveyteen, hyvinvointipalveluihin ja asiakastyöhön, organisaatioiden toimintaan ja yhteiskunnalliseen monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Opintojen aikana saat käsityksen yhteiskunnallisista ilmiöistä sekä niiden tutkimisesta ja opit käyttämään aiempaa tutkimusta teoreettisten ja käytännön ongelmien ratkaisemisessa. Opit käyttämään yhteiskuntatieteellisiä tutkimusmenetelmiä sekä argumentoimaan ja soveltamaan tietoa. Opintojen myötä kehität valmiuksiasi analyyttiseen ajatteluun, kriittisiin kysymyksenasetteluihin, sosiaalisten kysymysten eettiseen arviointiin ja niihin sopivien ratkaisujen kehittämiseen.

Sosiaalitieteiden opinnoissa voit syventyä eri sosiaalitieteiden alle lukeutuviin tieteenaloihin tai opintosuuntiin oman valintasi mukaisesti.

Sosiaalitieteiden kandiohjelman opintosuunnat:

  • Sosiaalipsykologia
  • Sosiaalityö
  • Sosiologia
  • Yhteiskuntapolitiikka
So­si­aa­lip­sy­ko­lo­gia
So­si­aa­li­työ
Sosiologia
Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka

So­si­aa­lip­sy­ko­lo­gia

Sosiaalipsykologit tutkivat ajattelun, tunteiden ja identiteettien sosiaalista muotoutumista ja seurauksia, ja hakevat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten ja miksi ihminen ja ryhmä rakentavat ja jäsentävät maailmaa nimenomaan tietyllä tavoin, ja näin luovat puitteet omille havainnoilleen, asenteilleen ja toiminnalleen? Miten identiteettiä, minuutta ja arvoja esitetään ja kommunikoidaan itselle ja muille eri sosiaalisten asemien ja roolien avulla? Miten yksilön toiminnan säätelyn taustalla olevia mekanismeja voidaan ymmärtää ja miten käyttäytymistä voidaan muuttaa? Miten pienryhmien, yhteisöjen ja organisaatioiden sisäistä dynamiikkaa voidaan ymmärtää ja miten niiden toimintaa voidaan kehittää? Miten ajattelua, identiteettiä, emootioita ja asenteita tutkimalla voidaan luoda välineitä ryhmienvälisten jännitteiden ja ennakkoluuloisuuden vähentämiseen? Näitä kysymyksiä voidaan tarkastella useilla sovellusalueilla, esim. vihapuhe, tubettaminen, globaali vastuu, työn imu, ilmastomuutos, syrjintä, start upit, ruokatrendit, geenit.

So­si­aa­li­työ

Sosiaalityön tieteenalalla tarkastellaan ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia sekä yhteiskunnan rakenteita ja olosuhteita, joissa yksilöt ja yhteisöt toimivat. Tieteenalan näkökulmia ovat oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja kestävyys sekä ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen ihmisten arkielämässä.

Tutkimusteemoja ovat muun muassa

  •  lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi
  • ikääntyminen ja siihen liittyvät arjen kysymykset
  • yhteisöjen toimivuus
  • sosiaalialan historia ja koulutus
  • hyvinvointipalvelujen käytännöt
  • palvelujärjestelmät.

Helsingin yliopiston sosiaalityön tutkimuksen ja opetuksen vahvuusalue on käytäntötutkimus. Sen lähtökohtana ovat palvelunkäyttäjien ja asiantuntijoiden tiedontarpeet, huolenaiheet ja toiminta. Käytäntötutkimuksessa olennaisia ovat yhteistoiminta, yhteinen tiedonmuodostus sekä tiedon palauttaminen takaisin käytännön toimintaan.

Sosiaalityön maisteritutkinto antaa sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) edellyttämän ammattipätevyyden työskennellä sosiaalityöntekijänä.

Sosiologia

Sosiologia tutkii sosiaalista toimintaa, ihmisten välistä vuorovaikutusta, yhteisöjä, instituutioita ja yhteiskunnan muutoksia. Tarkastelutaso vaihtelee globalisaatiosta ja yhteiskunnan rakenteista arkielämän tilanteisiin ja kohtaamisiin. Sosiologian opinnoista saat välineitä sosiaalisten ilmiöiden ymmärtämiseksi ja menetelmällisiä taitoja arjen ja sosiaalisten rakenteiden yhdistämiseksi. Sosiologia antaa käsitteitä ja teorioita maailman systemaattiseen ja tarkkaan havainnointiin. Sosiologian tutkimuskohteita ovat esimerkiksi maahanmuutto, kaupunkielämä, sukupuolten suhteet, työelämä ja ikääntyminen. Sosiologit tutkivat myös ammattikuntia, medioita ja teknologioita, sosiaalista vuorovaikutusta sekä tieteen instituutioita ja toimintatapoja. Sosiologia perehdyttää myös yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen yhteisöissä. Sosiologia antaa valmiudet yhteiskunnallisen tiedon tuottamiseen ja arviointiin asiantuntijatehtävissä.

Yh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka

Yhteiskuntapolitiikan tieteenalalla tutkitaan eriarvoisuuteen ja hyvinvointiin, näiden jakautumiseen ja niitä koskevaan politiikkaan liittyviä kysymyksiä ja sitä, kuinka hyvinvointia ja tasa-arvoa voitaisiin edistää.

Yhteiskuntapolitiikka on soveltava yhteiskuntatiede, joka tutkii hyvinvointivaltioiden rakennetta ja toimintaa sosiaalisten riskien – kuten työttömyyden, sairauden, vammaisuuden, lapsen syntymän tai korkean iän – näkökulmasta. Yhteiskuntapolitiikka on kiinnostunut hyvinvoinnin jakautumiseen ja yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Tutkimuksen painopisteitä ovat köyhyys, kestävä hyvinvointi, ympäristöpolitiikka, työttömyys ja työllistymisen esteet, terveyserot, vanheneminen sekä yhteiskuntatieteellinen vammaistutkimus.

Yhteiskuntapolitiikan opinnoissa opiskelija oppii hyvinvoinnin, eriarvoisuuden ja kestävän kehityksen tutkimuksen työkaluja. Miten näitä asioita voidaan kuvata ja mitata? Miten yhteiskunnat voivat edistää näihin liittyviä tavoitteita? Mitkä ovat politiikkatoimenpiteiden todelliset seuraukset?