Keväällä 2020, pandemian levitessä ympäri maailman, lukemattomat ihmiset eri maissa sulkivat ovensa ja avasivat päiväkirjansa kirjatakseen muistiin poikkeusajan vaikutuksia omaan elämäänsä. Kesään 2020 mennessä yli 250 kaupunkia, museota, säätiötä ja koulua olivat luoneet kokoelmia kymmenistä tuhansista tällaisista päiväkirjoista. Sosiologi Jukka Gronow ja hitstorioitsija Frank Trentmann alkoivat tutkia näitä kokoelmia selvittääkseen, mitä ne kertovat meille ihmisistä ja heidän jokapäiväisestä elämästään kriisin aikana. Näistä monista päiväkirjoista he valitsivat sitaatteja, jotka todistavat yllättävän laajasta spektristä erilaisia reaktioita Suomessa, Saksassa Ruotsissa ja Italiassa. Lontoolaisen taiteilijan Jessica Mountfieldin luovalla panoksella tästä kokonaisuudesta syntyi lyhytelokuva. Elokuva on kuvaus pelosta ja toivosta; vapautuksen, menetyksen, välittämisen ja solidaarisuuden tunteista, mutta myös valvotuksi tulemisen kokemuksesta.
Tämä akateemis-taiteellinen yhteistyöprojekti kutsuu meidät reflektoimaan omia käsityksiämme jokapäiväisestä elämästä. Mikä on (tai minkä pitäisi olla) ”normaalia”? Ja mitä ”normaali” tarkoittaa kun kriisistä itsestään tulee osa normaalia?
© Jukka Gronow, Jessica Mountfield, Frank Trentmann