Poikkitieteellinen tutkinto on kilpailuetu
- Hain alun perin hakemaan kasvinviljelytieteen lisäksi biologian oppiaineeseen. Päädyin kuitenkin valitsemaan kasvinviljelytieteen ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan, koska Viikki on monitieteellisempi ja työnsaantimahdollisuudet ovat laajemmat, Sanna-Helena Ranta sanoo.
Ranta vaihtoi myöhemmin pääaineensa maatalouspolitiikkaan ja sitten maatalousekonomiaan.
- Ruoka- ja elintarviketalous on aina kiinnostanut minua, joten halusin päästä syventymään maatalousekonomiaan, hän kertoo.
Oma-aloitteisuus opinnoissa on tärkeää
Ranta ei ottanut paineita opinnoista, vaan halusi niiden etenevän omalla painollaan.
- Tavoittelin kursseista kuitenkin hyviä arvosanoja ja ajattelin valmistuvani viidessä tai kuudessa vuodessa, hän muistelee.
Erityisen hyvänä hän pitää sitä, että opiskelijalle annetaan omaa vastuuta opinnoistaan.
- Taloustieteen laitoksella ja varsinkin maatalouspolitiikan oppiaineessa on hyvä meininki ja kannustettiin vastuunkantoon. Minusta on todella tärkeää asennoitua oma-aloitteisesti omaan opiskeluunsa, Ranta sanoo.
Rautainen ammattitaito auttaa eteenpäin
Ranta on työskennellyt esimerkiksi Sirkka-Liisa Anttilan edustajana eduskunnassa sekä MTK:ssä maaseutuasiamiehenä.
- Minulla oli jo opiskeluaikana harvinaisen laajaa työkokemusta. Olin kesätöissä esimerkiksi pankissa maa- ja metsätalousrahoituksessa. Olen tehnyt myös tutkijan hommia, hän kertoo.
Nykyään Ranta työskentelee Euroopan parlamentissa Riikka Mannerin erityisavustajana muun muassa maatalous, ympäristö- ja metsäpolitiikan lainsäädäntötyössä.
- Mielenkiintoista on ollut tutustua EU:n päätöksentekoon ja lainsäädäntöjärjestelmään, eri instituutioihin sekä päätöksentekoprosesseihin. Aiempien ja nykyisen työn kautta olen saanut todella rautaisen käsityksen maatalouspolitiikasta, hän sanoo.
Opinnoista on ollut Rannan mielestä paljon hyötyä sekä työn saannissa että sen tekemisessä.
- Poikkitieteellinen tutkinto kiinnostaa työnantajia ja se antaa valmiuksia ymmärtää kokonaisuuksia paremmin. Se on ehdoton kilpailuetu työmarkkinoilla, hän tiivistää.
Opinnot valmentavat kriittiseen ajatteluun
Rannan mielestä yliopisto-opinnot opettavat teoriapohjan lisäksi aktiivisen ja kriittisen ajattelutavan.
- Täytyy pystyä kyseenalaistamaan ja haastamaan. Sen avulla tulee olemaan aina askeleen edellä ja aktiivisesti mukana siinä, mitä tapahtuu.
Lisäksi hän kannustaa opiskelijoita tarttumaan ainejärjestötoimintaan.
- Kaikesta tärkeintä on verkostoitua opiskeluaikana. Se, että tuntee ihmisiä on olennaista; itse olen juuri sitä kautta saanut kaikki työni tähän mennessä. Olin opiskeluaikanani monissa eri järjestöissä mukana, esimerkiksi ainejärjestössä, osakunnassa, ylioppilaskunnassa ja ammattiliitossa. Kaikki sieltä saadut verkostot ovat olleet hyödyllisiä, hän painottaa.
Muiksi vinkeiksi Ranta vihjaa kielten opiskelun.
- Vaihtoon kannattaa lähteä ehdottomasti, jos se tai kansainvälinen ura vähänkään kiinnostaa. Englannin lisäksi kannattaa lukea vaikkapa ranskaa ja espanjaa, sillä ne ovat maailmankieliä. Vankat perustiedot ja taidot on hyvä hankkia yliopistossa, koska niitä pääsee soveltamaan työelämässä, Ranta sanoo.