Hanna Kasari ei opiskeluaikana tiennyt, että täysin omia kiinnostuksenkohteita vastaavaa työtä voi päästä tekemään.
- Minua kiinnosti ruoan ketju pellolta pöytään, enkä tiennyt miten siihen liittyviä opintoja tai työtä voisi edes olla olemassa, Hanna Kasari sanoo.
Toisin kuitenkin kävi, kun Kasari löysi elintarvike-ekonomian oppiaineen. Kasari luki elintarvike-ekonomiaa pääaineenaan taloustieteen laitoksella vuosina 2005-2010.
- Sivuaineinani luin kuluttajaekonomiaa, maataloustieteitä, laskentatoimea ja elintarviketieteitä.
Halusin itselleni ruokaan ja maatalouteen liittyvän ammattitaidon. Tavoitteenani opiskelussa oli hankkia hyvä kokonaiskuva suomalaisesta elintarvikeketjusta, hän sanoo.
Kasari on kotoisin maatilalta Etelä-Pohjanmaalta. Omien opintojen myötä kurssit muuttuivat yhä kiinnostavimmiksi ja hän halusi suorittaa ne kunnolla. Kasari valmistui tavoitteiden mukaisesti hyvin arvosanoin viidessä vuodessa.
- Alkuperäinen suunnitelma oli valmistumisen jälkeen palata Pohjanmaalle. En halunnut tutkijaksi tai perheeni maatilan jatkajaksi, mutta selkeää käsitystä tulevaisuuden työpaikastakaan ei ollut, Kasari muistelee.
Soveltuva koulutus edellytyksenä työpaikan saamiseksi
Yliopisto-opintojensa avulla Kasari oppi tiedonhakuun ja asioiden taustoittamiseen liittyviä taitoja.
- Opiskelun pitää antaa pohja työelämälle. Tiesin jo opiskelemaan hakeutuessani, että halusin työskennellä suomalaisen ruuan kanssa. En olisi päässyt nykyiseen työhöni ilman opintojani, jossa soveltuva korkeakoulututkinto oli lähes välttämätön, hän pohtii.
Kasari työskentelee tällä hetkellä Atria –konsernissa markkinointipäällikkönä. Työtehtävät ovat monipuolisia, mutta ensisijaisesti niihin kuuluu markkinoinnin ja viestinnän suunnittelua sekä käytännön toteutusta. Lisäksi hän tekee yhteistyötä suomalaisten viljelijöiden kanssa.
- Aloitin Atrialla työt training –ohjelman kautta. Atria arvostaa Viikissä koulutuksen hankkineita ja he tuntevat sen opintosisältöjä. Tykkään työstäni ja erityisesti siitä, että saan olla lihantuottajien kanssa tekemisissä, Kasari sanoo.
Aiempaa työkokemusta oli kertynyt kesätöissä Juustoportilla, ABC:llä, Prismassa ja Pohjolassa. Kasari teki töitä myös Helsingin yliopiston Ruralia -instituutissa vajaan vuoden ajan, jossa hän myös suoritti harjoittelunsa että gradunsa erääseen tutkimushankkeeseen liittyen.
Rikas opiskelijaelämä antaa eväitä tulevaisuuteen
Kasari uskoo, että opiskelijajärjestötoiminta tarjoaa sekä verkostoja että oppimisen paikkoja.
- Olin todella aktiivisesti mukana Etelä-Pohjalaisen osakunnan touhuissa. Niistä oppi paljon esimerkiksi kokous- ja neuvottelutaitoja, joita olen tarvinnut työelämässä. Lisäksi esihenkilötaidot, jota ei yliopistolla juuri opetettu, ovat karttuneet opiskelijajärjestöjen ja muiden luottamustehtävien kautta. Opin siellä miten ollaan ihmisten kanssa tekemisissä ja miten heitä johdetaan.
Muita opiskelijoita Kasari kannustaa rohkeasti opiskelemaan sitä, mikä oikeasti kiinnostaa.
- Valmistuttuani löysin itseni juuri sellaisesta paikasta, joka vastaa omia kiinnostuksen kohteitani. Opiskeluaikana minulla ei ollut hajuakaan että tällaista työtä on edes olemassa.
Myöskään opiskelijaelämää ei saisi unohtaa.
- Opiskelija- ja harrastusjärjestöjen toimintaan kannattaa mennä mukaan. Opiskeluaikaa ei pidä viettää pelkästään kirjojen kanssa, Kasari tiivistää