Miksi halusit opiskella yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelmassa?
Hertta: Pidin historiasta ja yhteiskuntaopista lukiossa, joten miettiessäni jatko-opiskeluvaihtoehtoja, valtiotieteellinen ala tuntui eniten omalta. Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelma kokoaakin hienosti yhteen kaikki mielenkiinnon kohteeni.
En myöskään tiennyt mitä haluan tehdä työkseni, joten pidän siitä, että ohjelma antaa minulle hyvät mahdollisuudet suuntautua monipuolisesti eri tehtäviin tulevaisuudessa.
Kenelle ohjelma mielestäsi sopii?
Hertta: Ohjelma sopii uteliaille ihmisille. Kun mietin itseäni ja opiskelukavereitani, meidän keskuudessamme painottuu kiinnostus historiaan, yhteiskunnallisiin aiheisiin ja politiikkaan. Itseäni kiinnostaa todella paljon syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ja ohjelmassa painottuukin historiasta oppiminen nykypäivän haasteita varten.
Ohjelmassa on neljä pääainetta, johon voi erikoistua: talous- ja sosiaalihistoriaa, poliittinen historia, sosiaali- ja kulttuuriantropologia ja globaali kehitystutkimus. Pääainehaku tapahtuu ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen ja suurin osa pääsee opiskelemaan haluamaansa pääainetta.
Miten yliopisto-opiskelu eroaa lukiosta?
Hertta: Lukioon verrattuna yliopistossa painottuu oman ajattelun kehittäminen. Opiskelu täällä pohjautuu paljolti kriittiseen ajatteluun ja uusien näkökulmien löytämiseen, ei niinkään asioiden ulkoa opetteluun.
Opinnot ovat myös paljon itsenäisempiä kuin lukiossa. Luennot ovat aika pieni osa kursseista, ja itselläni suurin osa opiskelusta painottuu siihen, että menen itsekseni tai kavereiden kanssa opiskelemaan kirjastoon.
Millaista opiskelu kursseilla on käytännössä?
Hertta: Kurssit koostuvat yleensä luennoista, joissa luennoitsija alustaa aihetta. Luentoihin kuuluu usein myös keskusteluosuus, jota varten on luettu jokin artikkeli. Tällaiset keskustelut ovat mielestäni todella kivoja, koska muut opiskelijat tuovat aiheisiin usein sellaisia näkökulmia, joita en ole itse välttämättä huomannut tai ajatellut lukiessani.
Joihinkin kursseihin kuuluu myös pienryhmätyöskentelyä, jolloin tavataan luentojen välissä pienemmissä ryhmissä ja keskustellaan kurssin lukemistosta. Mielestäni onkin todella kivaa, miten meidän opinnoissamme painotetaan tällaista sosiaalista oppimista.
Mitä kursseilla käsitellään?
Hertta: Yksi minun lempikursseistani on Sukupolvet, liikkuvuus ja eriarvoisuus. Kurssi käsittelee maahanmuuttoa ja maastamuuttoa, sekä niiden vaikutuksia ihmisiin. Kurssilla käsiteltiin monen aikakauden esimerkkejä, joita olivat muun muassa iranilainen diaspora Ruotsissa ja filippiiniläiset maahanmuuttajat Yhdysvalloissa.
Omassa pääaineessani globaalissa kehitystutkimuksessa kurssit käsittelevät globaalin etelän ja pohjoisen välisiä suhteita. Esimerkiksi miten kolonisaation historia vaikuttaa meidän tuotantoketjuihimme nykypäivänä, miten globaalin etelän nyky-yhteiskunnat ovat kehittyneet ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet niihin.
Talous- ja sosiaalihistoriassa käydään esimerkiksi läpi elinolojen ja elämäntapojen muotoutumista osana yhteiskunnan muuttuvia rakenteita sekä sitä, miten taloudellinen kehitys ja kriisit ovat tuottaneet hyvinvointia, mutta myös eriarvoisuutta.
Poliittinen historia antaa välineitä nykypäivän ongelmien ymmärtämiseen ja kriittiseen arvioimiseen. Se analysoi yhteiskunnallisten ja kansainvälisten muutosten poliittista dynamiikkaa historiallisesta ja yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta
Sosiaali- ja kulttuuriantropologia tarkastelee inhimillisten kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen eroja vertailevan etnografisen analyysin avulla eri puolilla maailmaa.
Onko sinulla ollut hetkiä, jolloin oivalsit jotain uutta itsestäsi tai opinnoistasi?
Hertta: Se että pääsin ohjelmaan opiskelemaan, oli oivallus siitä, että minä pystyn ja että minä osaan. Olin todella ylpeä itsestäni silloin ja olen vieläkin.
Kun aloitin opinnot, niin ajattelin että ”wow, nämä kaikki ihmiset ovat kiinnostuneet samoista asioista kuin minä”. Se tuntui jotenkin tosi hassulta, mutta kivalta.
Olen saanut tosi hyviä kavereita yliopistolla ja olen myös oppinut tuntemaan itseäni paremmin; mistä jutuista tykkään ja mitä arvostan muissa ihmisissä.
Mitä haluaisit tehdä valmistumisen jälkeen?
Hertta: En ihan tarkalleen tiedä missä haluan työskennellä tulevaisuudessa. Haluaisin tehdä jonkinlaista asiantuntijatyötä, ehkä jossain yrityksessä tai kansainvälisessä organisaatiossa. Myös ulkomailla työskentely kiinnostaa.
Moni, joka valmistuu ohjelmasta, työskentelee valtiolla, kansainvälisissä organisaatioissa tai yrityksissä. Myös EU:ssa työskentely kiinnostaa ihmisiä.
Tykkään siitä, että ohjelma antaa suunnan mitä kohti mennä, mutta ei kuitenkaan rajaa mahdollisuuksiani liikaa. Voin vapaasti valita monen eri vaihtoehdon väliltä.
Minkälaista on opiskella Helsingin yliopistossa?
Hertta: Keskustakampus on todella hieno ja minusta tuntuu vieläkin upealta, että menen Senaatintorilta yliopistolle. Kampuksen keskeisen paikan ansiosta täältä pääsee myös helposti kaikkialle, ja luentojen välissä voikin vaikka käydä kirppiskierroksella kavereiden kanssa.
Helsingissä on paljon tekemistä ja esimerkiksi valtiotieteellisessä tiedekunnassa on todella paljon eri opiskelijajärjestöjä. Eli jokaiselle löytyy varmasti tekemistä.
Helsingin yliopistossa voi halutessaan myös todella vapaasti opiskella valinnaisia aineita eri tiedekunnista. Myös vaihto-opinto mahdollisuuksia on todella paljon.
Itse olin vaihdossa Pariisissa, Ranskassa. Se oli todella hauska ja opettavainen kokemus, joten suosittelen sitä kaikille! Hauskan kokemuksen lisäksi sain kansainvälistä osaamista, josta on etua työmarkkinoilla.
Mitä haluaisit sanoa alaa harkitsevalle?
Hertta: Suosittelen vahvasti yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelmaa! Opetushenkilöstö on mukavaa ja heiltä voi matalalla kynnyksellä kysyä asioita. He myös antavat paljon palautetta ja haluavat auttaa meitä kehittymään opiskelijoina, mitä arvostan todella paljon.