Millainen uusi maisteriohjelma on, yliopistonlehtori Jaana-Maija Koivisto lääketieteellisestä tiedekunnasta?
Kaksi vuotta kestävässä 120 opintopisteen maisteriohjelmassa on vahva kehittämisen näkökulma. Se tarjoaa opiskelijoille tutkimusnäyttöön perustuvat valmiudet ymmärtää, tutkia ja kehittää terveydenhuoltoa – esimerkiksi käytännön hoitotyötä tai laajoja terveydenhuollon prosesseja.
Opintojen ote on monitieteinen hyödyntäen lääketieteellisen tiedekunnan ja muiden tiedekuntien tarjoamia kursseja.
Koulutuksen ensimmäisenä vuonna opiskelijoille on tarjolla kolme opintokokonaisuutta: väestön terveys, kliininen hoitotiede terveydenhuollon kehittämisessä sekä kolmantena monialainen asiantuntijuus sosiaali- ja terveysalalla. Näistä opiskelija valitsee kaksi kokonaisuutta suoritettavakseen.
Toisena vuonna opiskelijat keskittyvät muun muassa tutkimusmenetelmiin ja tutkielman tekemiseen.
Opiskelijat hakevat suoraan maisteriohjelmaan. Terveystieteiden kandiopintoja Helsingin yliopistossa ei ole tarjolla.
Maisteriohjelman voi suorittaa työn ohella. Opintokokonaisuuksia on mahdollista opiskella myös avoimessa yliopistossa.
Miksi ohjelma on kehitetty, koulutuspäällikkö Titta Vilanti Helsingin yliopistosta?
Terveystieteiden maisterin koulutusta on kaivattu Helsingin yliopistoon ja pääkaupunkiseudulle jo pitkään. Täällä on paljon väestöä ja paljon alan työpaikkoja, joten tarve koulutukselle on suuri.
Olemme maisteriohjelman sisältöjä suunnitellessamme kuunnelleet työelämän osaamistarpeita. Hoitotyön ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisestä innostuneille maistereille on työmarkkinoilla kysyntää. Muiden yliopistojemme terveystieteiden maisteriopinnot eivät ole keskittyneet nimenomaan kehittämisen näkökulmaan kuten Helsingin yliopiston maisteriohjelma.
Koulutusmahdollisuuksilla on merkitystä myös terveydenhuollon veto- ja pitovoimalle. Ala on houkutteleva, kun tarjolla on mahdollisuuksia kehittää omaa akateemista osaamistaan ja edetä urallaan entistä vaativampiin tehtäviin. Jo työelämässä olevat opiskelijat voivat hyödyntää opintoja myös oman työnsä kehittämisessä.
Terveydenhuollon osaajista on pulaa niin Suomessa kuin maailmallakin. Helsingin yliopisto on maisteriohjelmaa järjestäessään omalta osaltaan ratkomassa tätä ongelmaa.
Maisteriohjelma tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden myös jatko-opintoja harkitseville terveydenhuoltolan ammattilaisille, joilla on jo entuudestaan kanditasoinen sosiaali- ja terveysalan tutkinto.
Millainen tausta hakijalla pitää olla?
Titta Vilanti: Opintoihin hakeutuvalla pitää olla esimerkiksi soveltuva sosiaali- ja terveysalan tutkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai terveystieteiden kandidaatin tutkinto. Aiempaa työkokemusta emme edellytä, joten opintoihin voi hakea vaikka suoraan ammattikorkeakoulusta.
Opiskelijat valitaan kirjallisella valintakokeella, jossa testataan muun muassa aiemmassa koulutuksessa hankittua osaamista. Koetta varten ei tarvitse lukea etukäteen kirjallisuutta.
Vuodesta 2024 lähtien maisteriohjelman tutkinto-opiskelijaksi voi hakea myös avoimen yliopiston kautta, siellä opintokokonaisuuksia suoritettuaan.
Jaana-Maija Koivisto: Ohjelma sopii etenkin kehittämisestä innostuneelle terveysalan ammattilaiselle, joka haluaa viedä tutkittua tietoa käytäntöön. Opinnot sopivat ihmisille, jotka innostuvat muutoksesta ja haluavat tarjota osaamistaan koko työyhteisönsä käyttöön.
Ja koska kehittämisessä ollaan aina uuden äärellä, on eduksi, että opiskelijalla olisi myös sinnikkyyttä ja kykyä sietää epävarmuutta ja kokeilukulttuuria. Yrittämistä, erehtymistä; uudelleen yrittämistä ja onnistumista.
Millaista opiskelu maisteriohjelmassa tulee olemaan?
Jaana-Maija Koivisto: Opinnoissa hyödynnetään paljon ja monipuolisesti virtuaalipedagogiikkaa. Meillä on esimerkiksi etäluentoja, vuorovaikutteisia tehtäviä ja virtuaalisia simulaatioita. Opiskelijoiden ryhmäytyminen on tärkeää myös etänä opiskeltaessa.
Titta Vilanti: Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa pääsääntöisesti etänä, vaikkapa töiden ohella.
Toisena opiskeluvuonna on jonkin verran enemmän lähiopetusta. Tuolloin opinnoissa painottuvat kehittämis- ja johtamisopinnot, tutkimusmenetelmien opiskelu, tutkielman teko sekä kehittämiseen keskittyvä harjoittelu.
Toisenkin vuoden opinnot on suunniteltu niin, että niiden suorittaminen onnistuu myös työn ohella.
Millaisissa tehtävissä valmistuneet maisterit voivat työskennellä?
Titta Vilanti: Alan työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät. Terveydenhuolto on ala, joka kehittyy koko ajan. Muutokseen ja kehittämiseen paneutuneille terveystieteiden maistereille riittää töitä.
Jaana-Maija Koivisto: Tuleva työura voi löytyä vaikkapa hyvinvointialueilta kliinisen hoitotyön parista, asiantuntijasairaanhoitajana tai kliinisen hoitotyön asiantuntijana, esihenkilöinä tai erilaisissa johtotehtävistä.
Maisterit voivat työskennellä myös erilaisissa terveydenhuollon kehittämisprojekteissa projektipäälliköinä, hanketyöntekijöinä tai tutkijoina. Terveystieteiden asiantuntijat voivat luoda uraa myös terveysteknologiaa valmistavissa tai digitaalisia palveluita tuottavissa yrityksissä.
Niin ikään ura tutkijana yliopistossa tai jossakin tutkimuslaitoksessa on avoinna terveystieteiden maistereille. Kun maisteriohjelma pääsee vauhtiin, Helsingin yliopistosta voi vastaisuudessa väitellä myös terveystieteiden tohtoriksi.