Estetiikan tutkimuskohteita ovat taiteeseen ja kauneuteen liittyvät filosofiset kysymykset. Viime aikoina myös erilaiset ympäristön ja arkielämän ilmiöt samoin kuin kysymykset modernia maailmaa luonnehtivista havaitsemisen ja kokemisen tavoista ovat nousseet tärkeiksi aiheiksi perinteisempien taidetta koskevien tarkastelujen rinnalle.
Musiikkitiede tutkii musiikkia osana inhimillistä todellisuutta. Keskeisiä tutkimusaiheita ovat: Miten musiikki ja musiikkiesitykset rakentuvat? Millaisia kulttuurisia merkityksiä musiikkiin liittyy? Mikä on musiikin rooli ihmisen elämässä? Monimenetelmäinen tutkimus tarkastelee musiikin ilmenemismuotoja niin historiassa kuin nykypäivän mediatodellisuudessa ja tuottaa tietoa eri musiikinlajien materiaalisista, ekologisista ja yhteiskunnallisista erityispiirteistä. Tutkimustoiminta tukee opetusta, joka kasvattaa laaja-alaisia populaari-, taide- ja maailmanmusiikin asiantuntijoita.
Teatteritieteessä tutkitaan teatterin ja esittämisen eri muotoja osana ympäröivää yhteiskuntaa. Tutkimusalueet kattavat myös teatterin historian, teorian ja tutkimusmenetelmät sekä esittävien taiteiden aseman ja merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa. Teatteritieteessä myös analysoidaan esityksiä, näytelmätekstejä ja näyttelijän- ja ohjaajantyötä sekä esityksen muita osatekijöitä. Teatterin ja esityksen tutkimista tarvitaan myös metodologisesti, sillä esityksellistyminen on yhteiskunnassa lisääntynyt. Esimerkiksi sosiaalinen media tarjoaa yksilöille mahdollisuuden esityksiin ja luo yleisöjä.
Elokuva- ja televisiotutkimuksessa tarkastellaan audiovisuaalisten representaatioiden luonnetta ja niiden suhdetta ympäröivään todellisuuteen. Tutkimme elokuvaa ja televisiota historiallisina ilmiöinä ja analysoimme esimerkiksi elokuvien ympäristösuhdetta, draamasarjojen kerrontaa, katsomiskokemusta ja audiovisuaalista estetiikkaa. Olemme kiinnostuneita siitä, miten audiovisuaaliset representaatiot kietoutuvat ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Yleisessä kirjallisuustieteessä tutkitaan maailmankirjallisuutta keskittyen erityisesti suurten länsimaisten kielialueiden kirjallisuuteen. Se erittelee sitä, miten kirjallisuus synnyttää merkityksiä ja minkälaisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tehtäviä sillä on aikojen saatossa ollut. Oppiaineessa kehitetään erilaisia menetelmiä tarkastella kirjallisuutta, jotta tehtäisiin oikeutta sen monimuotoisuudelle. Tutkimuksen kohteita ovat esimerkiksi kirjallisuuden lajien problematiikka, kerronnan kysymykset, rajankäynti fiktiivisten ja ei-fiktiivisten tekstien välillä ja intertekstuaalisuus.