Sosiaalitieteiden maisteriohjelma valmistaa yhteiskuntatieteiden yleisosaajia. Ohjelma sisältää seitsemän opintosuuntaa: kriminologia, kulutus yhteiskunnassa, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia, väestötiede ja yhteiskuntapolitiikka.
Miksi halusit opiskella sosiaalitieteiden maisteriohjelmassa väestötieteen opintosuunnassa?
Mila: Tein kandiopintoni talous- ja sosiaalihistoriasta. Kävin silloin väestötalouden kurssin ja siitä innostuneena myös väestötieteen johdantokurssin. Tykkäsin siitä todella paljon ja siksi päädyin vaihtamaan väestötieteen opintosuuntaan maisterivaiheessa, joten suosittelen johdantokurssia kaikille, jotka haluavat tutustua väestötieteeseen!
Kenelle maisteriohjelma sopii?
Mila: Lähtökohtaisesti ohjelma sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita väestöllisistä teemoista yhteiskunnallisesta näkökulmasta, mutta myös niille, jotka haluavat vahvistaa omaa kvantitatiivisten menetelmien osaamistaan. Opintosuunnassa käytetään esimerkiksi paljon tilastollisia menetelmiä, joiden osaamisesta on hyötyä myös työelämässä.
Voitko antaa esimerkkejä siitä, mitä kursseilla käsitellään?
Mila: Kurssien aiheet ovat muun muassa syntyvyys, kuolleisuus, terveyserot, ikääntyminen ja sosiaalinen eriarvoisuus. Lähtökohtaisesti voi sanoa, että väestötiede tarkastelee ihmiselämän eri vaiheita syntymästä kuolemaan. Itse olen tykännyt paljon kaikista menetelmäkursseista, vaikka ne ovat välillä vaikeitakin. Olen kuitenkin oppinut paljon ja kokenut ne hyödyllisiksi.
Maisterivaiheen kurssit eroavat kandidaattivaiheen kursseista siten, että opiskelutahti hieman tiivistyy ja opiskelijamäärät kursseilla vähenee. Kandikursseilla oli johdantoa ja yleistason tietoa, maisterivaiheessa pääsee syventymään aiheisiin enemmän. OIen myös saanut paljon pienryhmäopetusta ja henkilökohtaista tukea.
Millaisia opinnot ovat käytännössä?
Mila: Kursseihin kuuluu paljon erityyppistä luettavaa materiaalia, niillä kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja niihin kuulu myös harjoitustehtäviä. Tavallaan tehtävät valmistavat meitä opiskelijoita maisterin opinnäytetyöhön, esimerkiksi lopputyön muodossa.
Entä maisterin opinnäytetyö – millaista tukea tarjotaan sen kirjoittamiseen?
Mila: Aloitin opinnäytetyöni teon viime keväällä. Koska ryhmäkoot ovat pieniä, on helppo keskustella työn etenemisestä yhdessä ryhmän kanssa sekä saada paljon apua ja henkilökohtaista tukea tarvittaessa.
Oman ohjaajani kanssa olemme tehneet ohjaussopimuksen, joka sisältää tarkemman suunnitelman sekä aikataulun tapaamisille ja työskentelylle. Olen kokenut sen todella hyväksi työskentelytavaksi ja tämän tyyppistä ohjausmallia voi varmaan sopeuttaa eri ihmisten ja eri tarpeiden mukaan.
Sisältyykö maisteriohjelmaan pakollinen harjoittelu?
Mila: Maisteriohjelmaan kuulu pakolliset työelämäopinnot, jotka voi suorittaa monella eri tavalla. Moni suorittaa kuitenkin harjoittelun ja minulla on kurssikavereita, jotka ovat olleet harjoittelussa esimerkiksi THL:ssä. Myös esimerkiksi Väestöliitto ja Tilastokeskus ovat varteenotettavia harjoittelupaikkoja.
Itse olen tehnyt töitä tutkimusavustajana ja saanut sen hyväksiluetuksi työelämäopintoina. Tehtävässä olen päässyt tekemään erilaisia valmistavia ja avustavia tehtäviä tutkimuksentekoon liittyen, esimerkiksi kirjallisuuskatsauksia, kokousten järjestämistä ja lähteiden etsimistä.
Mitä haluaisit tehdä valmistumisen jälkeen?
Mila: Minulla ei ole vielä tarkkaa urasuunnitelmaa, vaan pidän kaikki ovet avoimena. Minulla on kuitenkin luottavainen olo tulevaisuuden suhteen ja uskon että tutkinto antaa minulle paljon eri mahdollisuuksia työelämässä, vaikka Suomen työmarkkinat ovatkin epävarmoja tällä hetkellä.
Väestötieteestä valmistuneita on mennyt töihin esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupungeille, THL:ään, Tilastokeskukseen, Tulliin ja valtiolle. Näissä kaikissa paikoissa tarvitaan yhteiskunnallista kokonaisnäkemystä, mutta myös jonkin verran numeerista osaamista.
Millainen Helsinki on opiskelukaupunkina?
Mila: Olen alun perin Savosta päin kotoisin ja pidän Helsingistä opiskelijakaupunkina, koska se on iso, eläväinen ja monipuolinen. Täällä on paljon mahdollisuuksia ja erityyppisiä työpaikkoja. Valtion eri virastot ja ministeriöt löytyvät täältä, mihin varsinkin valtiotieteilijät usein suuntaavat töihin.
Jos on muuttamassa Helsinkiin ei myöskään tarvitse stressata sitä, että ei pääsisi luonnon äärelle. Täältä löytyy paljon lähiluontoa, eri luonnonsuojelualueita ja saaria mihin voi tehdä retkiä. Itse pidän eritysesti Uutelasta ja Itä-Helsingin muista merellisistä luontokohteista.
Millaista on opiskella Helsingin yliopistossa?
Mila: Helsingin yliopistolla on paljon eri ainejärjestöja, kerhoja ja osakuntia. Tekemistä ja tarjontaa on siis paljon ja helposti voi tulla jopa valinnan vaikeutta. Mutta sitä ei kannata säikähtää, vaan hyväksyä ettei ehdi tehdä kaikkea ja valita ne jutut jotka kiinnostavat itseään.
Myös kurssitarjonta on todella laajaa Helsingin yliopistolla ja moni suorittaakin kursseja muista tiedekunnista kuin omastaan.
Mitä haluaisit sanoa alaa harkitsevalle/ohjelmaan hakevalle?
Mila: Jos yhteiskunnalliset, väestölliset ja globaalit teemat kiinnostavat, niin hae tänne! Ei tarvitse myöskään jännittää opintosuunnan kvantitatiivisia opintoja, en esimerkiksi itse ollut alun perin mitenkään erityisesti suuntautunut niihin tai ollut superhyvä matematiikassa, mutta olen silti pärjännyt ja oppinut asiat hyvin.
Jos miettii pääaineen vaihtamista maisterivaiheeseen, niin kannustan myös siihen. Minulla vaihto meni kivuttomasti ja olen todella tyytyväinen päätökseeni.