Politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ollaan päätöksenteon ytimessä

Politiikan ja viestinnän tutkimuksen kandiohjelma tarjoaa näkökulmia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, osallistumiseen ja viestintään.

Politiikan ja viestinnän tutkimuksen kandiohjelma koostuu kolmen opintosuunnan kursseista. Pääopintosuunta valitaan ensimmäisen lukuvuoden lopussa, mutta sen lisäksi opiskellaan muitakin ohjelman opintosuuntia.

Camila Tuisku opiskelee viestinnän opintosuunnassa, Aaro Sintonen maailmanpolitiikan opintosuunnassa ja Eino Haase politiikan ja organisaatioiden opintosuunnassa. 

Miksi halusit opiskella politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa?

Aaro: Minua on aina kiinnostanut kansainväliset suhteet ja etenkin historia, joka liittyy olennaisesti maailmanpolitiikkaan. Ajattelin, että tähän voi myös yhdistää paljon erilaisia opintoja. Lukion jälkeen hain useaan eri ohjelmaan eri aloille, mutta maailmanpolitiikka täällä oli ykkösvaihtoehtoni.

Camila: Minulla ei ollut tarkkaa ideaa, mitä haluan tehdä. Hakuvaiheessa kiinnosti eniten politiikka, mutta opiskellessa totesin, että se ei ollutkaan minun juttuni. Viestinnässä oli minua kiinnostavaa yhteiskunnallista tulkintaa siitä, miten sosiaalista todellisuutta luodaan ja tulkitaan. On kiehtovaa päästä oppimaan esimerkiksi, miten yhteiskunnassa käytetään valtaa ja miten ihmiset saadaan tekemään tietynlaisia päätöksiä.

Eino: Lukion jälkeen tuntui, että ikään kuin kaikki kiinnostaa ja mietin, mikä vaihtoehto sulkisi mahdollisimman vähän ovia. Muutama ystävä ja sukulainen oli opiskellut valtiotieteitä täällä ja heillä oli hyviä kokemuksia. Sitä kautta päädyin hakemaan tänne, enkä ole katunut päätöstä. Tuntuu enemminkin siltä, että mitähän me emme opiskele: täällä saa todella moniulotteisen perspektiivin asioihin.

Kenelle tämä ohjelma sopii? 

Camila: Ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet yhteiskunnasta, erityisesti yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja valtionhallinnosta. Viestintä sopii ihmisille, joita kiinnostaa miten vaikuttaa ihmisten todellisuuksiin ja miten meihin vaikutetaan markkinoinnin, uutisten ja sosiaalisen median kautta. Täältä on myös todella hyvät mahdollisuudet päästä rakentamaan uraa, myös kansainvälisesti.

Aaro: Minusta ohjelma sopii ihmiselle, joka on aktiivinen: tyypille, joka haluaa kokeilla uusia juttuja.

Eino: Tämä on myös paikka, joka kerää ihmisiä, jotka miettivät paljon ilmaston tai tasa-arvon tilaa maailmassa ja jotka haluavat vaikuttaa asioihin. Täällä pääsee ja joutuu kyseenalaistamaan omat näkemyksensä: melkein kaikki mitä pidin annettuna totuutena, on muuttunut mielessäni opintojen aikana. Se voi olla vähän pelottavaakin, mutta on hienoa, kun ymmärtää miten asiat ovat kytköksissä toisiinsa.

Mikä on suurin ero lukioon? 

Camila: Nyt on aivan uudenlainen vapaus ja vapaa-aikaa on aivan eri tavalla. Elämänsä saa aikatauluttaa ihan omalla tavalla, siinä missä lukiossa on istuttava kahdeksasta kolmeen joka päivä ja päiviin sisältyy paljon passiivista aikaa. Täällä taas opiskelen paljon tiiviimmässä ajassa saman määrän, käymällä luennoilla ja omatoimisesti opiskelemalla.

Aaro: Myös opintojen sisältö on aivan erilaista, ja se millä tavoin työtä tehdään. Alusta asti on korostunut myös sen tärkeys, miten ihmisiin verkostoituu ja ketä tuntee. Joku voi vinkata esimerkiksi kiinnostavasta kurssista tai aiheesta, johon perehtyä.

Eino: Opinnoissa painottuu paljon omat kiinnostuksen kohteet. Jos on tosi kiinnostunut journalismista, politiikasta tai vaikka kulttuurista, voi hakeutua sen piiriin. Täällä pystyy paljon enemmän yhdistelemään opintoja omiin mielenkiinnon kohteisiin.

Camila: Opettajat suosittelevat myös paljon ylimääräistä materiaalia ja omaa tietämystä voi laajentaa, vaikka menemällä Kaisa-kirjastoon ja lainaamalla itseään kiinnostavaa lisälukemistoa.

Tiedon määrä, mikä täällä on saatavilla, on uskomaton, niin verkossa kuin fyysisesti. Voi havahtua siihen, että olet lukenut jostakin aiheesta kolme tuntia. Omiin mielenkiinnon aiheisiin voi uppoutua. Asiantuntijoita on vierailijaluennoitsijoina, Helsingin yliopistolla järjestetään myös paljon paneelikeskusteluja ja muita tilaisuuksia. Meillä on kaikkiin näihin pääsy.

Aaro: Tulee helposti myös pelko, että jää jostain paitsi – mahdollisuuksia on niin paljon.

Eino: Voi myös ajatella niin, että jos lukiossa on vakuuttunut, että haluaa valmistua suoraan johonkin tiettyyn ammattiin, sitten ei kannata hakea tänne. Täältä tarjoutuu niin paljon erilaisia tulevaisuuden visioita.

Camila: Se on parasta! Meistä voi tulla ihan mitä tahansa.

Tiedon määrä, mikä täällä on saatavilla, on uskomaton, niin verkossa kuin fyysisesti. Voi havahtua siihen, että olet lukenut jostakin aiheesta kolme tuntia. Omiin mielenkiinnon aiheisiin voi uppoutua.

Millaista opiskelu on käytännössä?

Camila: Viestinnässä on paljon ryhmäkeskusteluja, luennot ovat pääasiassa lähitapaamisia. Luennot rakentuvat sen varaan, että on paljon opettajavetoista luennointia, mutta toisaalta on paljon ryhmätehtäviä ja -keskusteluja luennon aikana. Meillä ei ole ollenkaan tenttejä, vaan tehtävät suoritetaan esseinä tai oppimispäiväkirjoina. Pidin erityisesti poliittisen viestinnän kurssista, jossa käsiteltiin esimerkiksi puolueviestintää ja kriisitilanteiden viestintää. Suunnittelimme poliittisen viestinnän kampanjan, ja tehtävässä pystyi soveltamaan kurssin oppeja.

Aaro: Maailmanpolitiikassa on paljon massaluentoja, joilla on paljon osallistujia, suoritus on yleensä tentti. Kokonaisuudet ovat laajoja, mikä antaa mahdollisuuden siihen, että voi itse syventyä haluamaansa aiheeseen. Pidin erityisesti konfliktien tutkimuksen kurssista.

Eino: Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksessa on aika pienet ryhmäkoot, jonkin verran esitelmiä. On esseitä ja erilaisia case-esimerkkejä, joissa on tutkittu esimerkiksi, miten tiettyä lainsäädäntöä on valmisteltu. Minua on kiinnostanut journalismin opinnot, ja esimerkiksi Journalismi ammattina -kurssilla oli erityisen hieno toteutus.

Mitä haluaisit tehdä valmistumisen jälkeen? 

Eino: Olen kiinnostunut journalismin alasta ja olen jo jonkin verran päässyt tekemään alan töitä. Sen parissa toivon voivani jatkaa tavalla tai toisella tulevaisuudessakin. Yleisesti haluan työskennellä sen eteen, että planeettamme olisi elinkelpoinen myös tuleville sukupolville – tämä ohjaa omaa toimintaani enemmän kuin haave tietystä työpaikasta tai virasta.

Camila: Haluaisin työskennellä viestintätoimistossa, jossa on mahdollisuus projektien vaihtelevuuteen. Viestinnässä parasta on se, että kaikki organisaatiot viestivät. Siten voi työllistyä viestijänä ihan mihin tahansa. Minua kiinnostaisi työ teatterin, kulttuuriorganisaation tai kustantamon viestinnässä. En myöskään sulje viestintäkonsultin työtä pois vaihtoehdoistani.

Aaro: Haluaisin sanoa, että olisi jotain selkeää mielessä, mutta ei vielä ole. Esimerkiksi työ jossain ministeriössä voisi kiinnostaa minua. Ajatus uraputkesta yhdessä paikassa ahdistaa. Toivon löytäväni sellaisen työn, jossa voin vaikuttaa asioihin.

Millaista on opiskella Helsingin yliopistossa?  

Camila: Aivan mahtavaa! Tämähän on kuin pieni kaupunki. Jos miettii, millaisia palveluita meille tarjotaan: Unisport, jossa on monipuoliset liikuntapalvelut. Hoas tarjoaa asuntoja. Lisäksi on järjestötoimintaa, esimerkiksi harrastejärjestöjä ja uskonnollisia ryhmittymiä.

Keskustakampuksella pystyy kokemaan ylisukupolvisen sivistyksen ketjun ja asettumaan osaksi sitä jatkumoa – sen pystyy tuntemaan, kun kulkee yliopiston vanhoissa rakennuksissa. Ja onhan keskustakampus myös kampuksista kaunein!

Eino: On siinä hieno fiilis, kun ensi kertaa käveli päärakennuksen käytävillä. Lisäksi keskustakampuksella on useita tiedekuntia, joten tutustuu myös muiden alojen opiskelijoihin.

Aaro: Suomen mittakaavassa tämä on myös hyvin ainutlaatuinen sijainti. Tämä on se paikka missä monet poliittiset ja historialliset asiat ovat tapahtuneet. Myös kaikki valtionhallinnon rakennukset ovat täällä. Päärakennuksen yläkerran ikkunasta näkee Senaatintorille aika mukavasti.

Eino: Niin, luennolla käsitellään sisällissotaa ja kun katsoo ikkunasta ulos, tulee miettineeksi, että 100 vuotta sitten juuri tuolla he ovat protestoineet.

Millainen Helsinki on opiskelijakaupunkina? 

Eino: Täällä on mahtava kulttuuritarjonta, on elokuvia ja teatteria ja kirjallisuustapahtumia. On täällä toki valitettavasti myös kalliimpaa asua kuin muualla, mutta toivottavasti opinnot eivät kellään jää siitä kiinni. 

Camila: Kaikki hulina ja vilinä keskittyy tänne. Usein organisaatioiden pääkonttorit ja toimipisteet löytyvät Helsingistä. Lisäksi täällä järjestetään kaikenlaisia poliittisia keskustelutilaisuuksia. Helsinki on monien kampanjoiden ja poliittisten kamppailujen keskipiste. Täällä on jatkuva muutosten läsnäolo ja kaupungin syke.

Aaro: Täällä on kyllä tottunut siihen, että kaikki on hyvin lähellä. Julkinen liikenne toimii hyvin.

Mitä haluaisit sanoa alaa harkitsevalle? 

Camila: Jos haluaa uppoutua yliopistokuplaan, täällä se on todella helppoa. Jos haluat päästä niin sanotusti päivätyöksesi lukemaan intohimostasi, niin missään se ei ole niin helppoa kuin täällä.

Aaro: Tämä on ehkä ainoa paikka Suomessa, missä on yhdistettynä ainutlaatuisena kombinaationa maailmanpolitiikka, politiikka ja viestintä. Opintoja voi yhdistellä eri tavalla ja voi löytää uusia itseään kiinnostavia aiheita.

Eino: Tämä on ainutlaatuinen paikka maailmassa, kun tuntuu että tällä hetkellä kriittistä ajattelua ja lukutaitoa pusketaan alaspäin tai ei arvosteta. Täällä niitä asioita vaalitaan päivittäin. Itse ajattelen, että se on tärkeä arvo ja vastavoima. Parasta täällä on ihmiset – täällä on maailmaan ja elämään uteliaasti suhtautuvia tyyppejä. Luennoilla oppii, mutta ehkä vielä enemmän oppii täällä tapaamiltaan ihmisiltä.