Aineenopettajakoulutus toteutetaan näiden kolmen tahon tiiviinä kolmikantayhteistyönä ja näin ollen matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajakoulutukseen liittyvää tutkimusta tehdään usealla taholla.
Aineenopettajakoulutus on tiiviissä yhteydessä tieteenalan opetukseen ja tutkimukseen. Tätä onkin pidetty yhtenä selittävänä tekijänä esimerkiksi Suomen korkeissa PISA-sijoituksissa. On erittäin tärkeää, että aineenopettajat saavat pedagogisten tietojen ja taitojen ohella laajat tiedot opettamistaan tieteenaloista ja tieteenalojen tiedon luonteesta. Käytännössä tiivis yhteys tieteenalan opetuksen tarkoittaa mm. sitä, että aineenopettajaopiskelijat aivan samoilla perus- ja aineopintojen kursseilla kuin tieteenalan opiskelijat. Tieteenalan opetukseen ja aineenopettajakoulutukseen liittyy myös kiinteästi koulutusohjelmien opetuksen tutkimus ja jatkuvasti tehtävä opetuksen kehitystyö. Tämä opetuksen kehitystyö ja siihen liittyvä tutkimus lähtee hyvin käytännöllisistä lähtökohdista ja ajatuksista, joita testataan käytännössä ja kehitetään edelleen.
Lisäksi aineenopettajakoulutus tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskuksen (osa LUMA-keskus Suomi -verkostoa) kanssa. LumA-tiedekasvatuskeskuksen toiminnassa aineenopettajaopiskelijat pääsevät toimimaan mm. lasten ja nuorten tiedepäivien ja -leirien ohjaajina. LumA-tiedekasvatuskeskuksen toiminnan yhteydessä tehdään runsaasti tutkimusta ja toiminnasta löytyy aiheita mm. opinnäytetöihin.
Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tehtävään fysiikan, kemian ja matematiikan ainedidaktiikan tutkimukseen voit tutustua fysiikan, kemian ja matematiikan didaktiikan ryhmän verkkosivuilla. Tutustu myös harjoittelukoulujen eNorssi-yhteistyöverkostoon ja kehittämistoimintaan ja -tutkimukseen.
Tutkimus matematiikan opintosuunnassa keskittyy yliopistomatematiikan opetuksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Kiinnostus ulottuu myös muillekin koulutustasoille ja oppimista tarkastellaan sekä opettajan että oppijan näkökulmasta.
Matematiikan yliopisto-opetuksen parissa tehdään jatkuvaa kehitys- ja tutkimustyötä. Viime vuosina on otettu käyttöön Tehostetun kisällioppimisen menetelmä, jossa opiskelijat oppivat asiantuntijuutta osallistumalla jo varhain sen tyyppisiin aktiviteetteihin, jotka kuuluvat oikean matemaatikon työnkuvaan. Tilat Exactum-rakennuksen 3. kerroksessa on muutettu eloisaksi oppimisympäristöksi, jossa opiskelijat voivat tehdä tehtäviä ja saada niihin apua. Opetuksen kehitystyössä panostetaan erityisesti ohjaajakoulutukseen, jotta ohjaajat pystyvät aidosti tukemaan opiskelijoiden oppimista sen sijaan, että he toimisivat jonkinlaisina tietovarastoina. Tällä hetkellä erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat tavat lisätä opiskelijoiden roolia arvioinnissa itse- ja vertaisarviointimenetelmiä hyödyntäen. Lisäksi kehityksen painopisteessä ovat verkko-opetus sekä tietokoneavusteinen arviointi.
Voit tutustua matematiikan opetuksen tutkimusryhmään parhaiten ryhmän omilla sivuilla.
Fysiikan opettajankoulutus ja opetuksen tutkimus liittyvät kiinteästi yhteen. Tutkimuksemme painopisteet ovat fysiikan käsitteiden ja käsiterakenteiden oppiminen, opettajankoulutus, fysiikan korkeakouluopetus sekä koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt.
Opettajankoulutusyksikön tutkijat tekevät yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja korkeakoulujen tutkijoiden ja tutkimusryhmien kanssa. Teemme myös tiivistä yhteistyötä laitoksen opetushenkilökunnan kanssa fysiikan perus- ja aineopintokurssien kehittämisessä.
Kemian opettajankoulutusyksikössä tutkitaan kemian opetusta, opiskelua ja oppimista kouluopetukseen, kemian opettajankoulutukseen ja kemian korkeakoulutukseen liittyen. Yksikön tutkimustuloksia hyödynnetään opetuksessa eri asteilla, opettajankoulutuksessa sekä kemian opetusmenetelmien ja oppimateriaalien kehittämisessä.
Kemian opetuksen tutkimus on ollut yksi neljästä Helsingin yliopiston kemian osaston tutkimuksen painopistealueista vuodesta 2004 lähtien.
Lue lisää kemian opetuksen tutkimuksesta täällä.
Tiedekasvatustoimintaa kehitetään tutkimukseen perustuen. Helsingin yliopistossa on käynnissä useita tiedekasvatukseen liittyviä monitieteisiä tutkimushankkeita. Useat niistä kytkeytyvät yliopiston strategian mukaisesti globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoskasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen tutkimuspohjaiseen kehittämiseen. Lisäksi tutkimushankkeet kytkeytyvät Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeisiin aiheisiin, kuten bio- ja kiertotalouteen sekä digitalisaatioon. Tiedekasvatuskeskus koordinoi yliopistossa tätä tutkimustoimintaa.
Valtaosa tutkimuksesta toteutetaan kehittämistutkimuksen (design-based research, DBR) metodologiaa käyttäen. Sen tuloksena syntyy paitsi uutta teoriaa, myös käytäntöä palvelevia innovaatioita, mikä lisää tämän tutkimuksen vaikuttavuutta.