Miksi halusit opiskella kasvatustieteen kandiohjelmassa luokanopettajaksi?
Kiarash: Opettaminen on aina kiinnostanut minua jollain tavalla, ja kun tarkastelin eri vaihtoehtoja lukion viimeisenä vuonna, huomasin, että voisin päästä tänne opiskelemaan suoraan todistuksella.
Olen aina pitänyt historiasta paljon ja kun opintojen alussa selvisi, että kasvatustieteen taustatieteinä ovat filosofia, historia, sosiologia ja psykologia, ohjelma vaikutti minusta entistä mielenkiintoisemmalta. Tykkään siitä, että kasvatustieteissä on sekä käytännöllinen että yhteiskunnallinen puoli, jotka nivoutuvat yhteen hienoksi kokonaisuudeksi.
Kenelle tämä ohjelma sopii?
Kiarash: Minun mielestäni tämä ohjelma sopii monenlaisille ihmisille. Pääasia on, että on kiinnostunut oppimaan uutta ja valmis tarttumaan uusiin haasteisiin.
Koska täällä opiskellaan niin montaa eri ainetta, ei oikein voi välttyä epämieluisilta asioilta. Esimerkiksi matematiikan opiskelu jännitti minua aluksi, koska olin lukiossa kokenut sen vaikeaksi. Mutta matematiikan didaktiikan kurssilla huomasinkin pitäväni aiheesta ja sain uuden mahdollisuuden luoda positiivisen suhteen matematiikkaan. Oli todella yllättävää, että pystyinkin yhtäkkiä nauttimaan aineesta.
Mikä on suurin ero lukiossa ja yliopistossa opiskelussa?
Kiarash: Yliopistossa opiskelu on minusta vähemmän stressaavaa kuin lukiossa, koska aikataulut ovat joustavampia. Koen, että täällä opiskelulle on varattu enemmän aikaa, mikä mahdollistaa asioiden syvällisemmän ymmärtämisen ja pohtimisen.
Lukiossa aikarajat olivat yleensä tiukkoja, ja jos koe ei esimerkiksi mennyt läpi, uusintaan oli usein vain viikko tai kaksi aikaa päntätä. Yliopistossa on enemmän mahdollisuuksia suunnitella omaa aikatauluaan ja opiskelutahtiaan, mikä auttaa minua oppimisessa.
Millaista opiskelu on käytännössä?
Kiarash: Kasvatustieteisiin kuuluu monipuolisesti paljon erilaisia kursseja. Ohjelmaan kuuluu muun muassa jokaisen kouluaineen didaktiikan kurssi, eli opettamisen opettamista, jossa perehdytään jokaisen aineen yksityiskohtiin ja erikoisuuksiin.
Itse olen nauttinut paljon monialaisista kursseista, joissa on ollut mahdollisuus kokeilla erilaisia opetus- ja lähestymistapoja opetusaineisiin. Näissä kursseissa on esimerkiksi ollut draamaa, runoilua metsässä, kokeellisia töitä kemiassa ja fysiikassa, esseiden kirjoittamista, filosofista keskustelua ja havainnointia koulussa.
Kandiohjelmaan kuuluu myös aineopintoja, joissa opiskellaan kasvatustiedettä ja sen teoriaa. On myös menetelmäopintoja, missä opetellaan tutkimuksen tekoa, esimerkiksi kandityötä varten. Nämä kurssit ovat yleensä niin sanottuja perinteisempiä yliopistokursseja, missä on paljon lukemista ja kirjoittamista. Mutta kyllä niistäkin selviytyy, kunhan lukee materiaalit läpi kunnolla!
Kolmantena vuonna opintoihin kuuluu pidempi harjoittelu. Harjoitteluun meneminen jännittää minua tällä hetkellä hieman, koska tuntuu, että siihen sisältyy paljon vastuuta. Samalla se on myös innostavaa, sillä harjoittelu tuo käytännön kokemusta ja mahdollisuuden soveltaa oppimaani.
Onko sinulla lempikurssia?
Kiarash: Kurssit ovat olleet hyvin erilaisia, ja siksi on vaikeaa valita suosikkia. Mutta äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi oli kyllä erityisen kiva, koska siinä oli monipuolisesti kielitiedettä, kirjallisuutta ja käytännön harjoittelua esimerkiksi draaman avulla. Kurssi oli vuoden mittainen ja henkilökohtaisesti haastava, mutta opettajat olivat todella inspiroivia ja ihania, mikä teki oppimisesta mukavaa.
Mikä on opintojesi läpimurto?
Kiarash: Keskeinen oivallus minulle on ollut se kuin ymmärsin, että minulla on kyky oppia ja ymmärtää monipuolisesti eri aiheita ja asioita. Tämä on ruokkinut itsevarmuuttani ja luonut positiivisen kierteen. Lisäksi olen huomannut, että lukutaitoni on kehittynyt: jaksan lukea paljon ja olen innostunut siitä!
Mitä haluaisit tehdä valmistumisen jälkeen?
Kiarash: En tiedä vielä mihin haluan tulevaisuudessa. Opintojen myötä saa toki luokanopettajan pätevyyden, jolla pystyy opettamaan ala-asteella, ja se on minullakin vaihtoehtona. Haluaisin myös lukea historian ja yhteiskuntatieteen pätevyyden itselleni, mikä mahdollistaisi opettamisen kaikilla asteilla.
Mietin myös tutkijan työtä, ajoittain se on tuntunut omalta jutulta, mutta välillä taas ei. Eli katsotaan sitten opintojen loppupuolella miltä silloin tuntuu.
Mielestäni kasvatustieteen opinnot antavat hyvin valmiudet erilaisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, ja täältä valmistuneet työskentelevätkin myös erilaisissa yrityksissä, järjestöissä sekä politiikassa.
Millaista on opiskella Helsingin yliopistolla?
Kiarash: Kasvatustieteellisen tiedekunnan tilat ovat monipuolisia ja vietän siellä paljon aikaa. Tykkään myös yliopiston kirjastoista, kuten Kansalliskirjastosta, Kaisa-talosta ja oppimiskeskus Alexandriasta, jotka tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia opiskeluun.
Luennoitsijat ovat olleet minusta todella hyviä, ja minulla on tunne, että he aidosti välittävät opiskelijoista. Tiedekunnassa on myös yleisesti hyvä ilmapiiri, ja on helppo kysyä apua ja saada tukea.
Tykkään myös mahdollisuudesta opiskella kursseja muissa tiedekunnissa, itse olen esimerkiksi lukenut sosiaalipolitiikkaa ja julkisoikeutta valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Millainen Helsinki on opiskelukaupunkina?
Kiarash: Helsingissä on paljon tarjontaa, varsinkin opiskelijaelämän suhteen. Meillä on monta eri ainejärjestöä, jotka järjestävät erilaisia tapahtumia, kuten futispelejä, bileitä ja muita yhteisiä aktiviteetteja. On myös erilaisia harrastusjärjestöjä ja itse olen mukana Ylioppilaskameroissa, jossa voin edistää valokuvaustaitojani filmikameroiden parissa ja kehittää pimiössä itse valokuvia.
Helsinki on mielestäni hyvä kaupunki, jossa on toimiva julkinen liikenne. Itse vietän vapaa-aikaani Itäkeskuksen Puhoksen ostoskeskuksessa ostoksilla ja syömässä, istuen lempikahvilassani sekä kavereiden kanssa. Käyn myös ajoittain yökerhoissa, elokuvissa ja saunomassa.