Ura ja työelämä

Ura - mi­hin geo­lo­gia tai geo­fyy­sik­koa tar­vi­taan? Geotieteiden kandidaatin tutkinto antaa valmiudet maisteriohjelmiin, kuten geologian ja geofysiikan maisteriohjelmaan hakeutumiselle.

Geologit ja geofyysikot työskentelevät monipuolisesti erilaisissa luonnontieteelliseen alaan liittyvissä asiantuntijatehtävissä ja alan työllisyysnäkymät ovat hyvät, luonnontiedealojen parhaimmistoa.

Kandidaatin tutkinnon suoritettuasi osaat soveltaa oppimaasi geologista ja geofysikaalista tietoa ja tutkimusmenetelmiä perus- ja soveltavan tutkimuksen eri aloilla sekä avustavissa asiantuntijatehtävissä. Geotieteiden kandidaattina voit työskennellä mm. konsulttiyrityksissä tai tutkimusapulaisena tutkimuskeskuksissa. Moniin geologin ja geofyysikon työtehtäviin vaaditaan kuitenkin maisterin tutkinto.

Lue alta lisää geologien uratarinoita ja kuinka he ovat päätyneet asiantuntijoiksi työelämään tai valinneet akateemisen uran.

PIMA-kon­sul­tin työ­elä­mäs­tä, Mia Buss

Terve vaan kaikki! Minua pyydettiin kirjoittamaan tämän hetkisestä työelämästäni ja mitä olen tehnyt valmistumiseni jälkeen. Valmistuin hydro- ja ympäristögeologian linjalta vuonna 2014. Olin jo aiemmin aloittanut työelämäni geologina kesätöiden muodossa. Ensimmäiset kaksi kesää työskentelin Helsingin kaupungin kiinteistöviraston geoteknisellä osastolla, jonka jälkeen yhden kesän Sykkeen pohjavedet ja vesienhuolto osastolla.

Valmistumiseni jälkeen sain heti lyhyen määräaikaisuuden Golderilta ja sen jälkeen vielä toisenkin määräaikaisuuden samaisesta yrityksestä, seuraavalla kerralla kuitenkin kyseessä oli vuoden pesti. Määräaikaisuudet vaikuttivat olevan suosiossa työnantajien piirissä, sillä monet opiskelutoverinikin olivat määräaikaisuuskierteissä eri paikoissa. Työttömänä olen ollut kaikkiaan 3 kuukautta valmistumiseni jälkeen. (Kannattaa kuulua liittoon!)

Itse pääsin onneksi eroon määräaikaisuuksien oravanpyörästä, sillä melkein vuosi sitten pääsin töihin Rambollille Espoon toimipisteeseen. Minut palkattiin vakituiseksi työntekijäksi ja nykyinen tittelini on suunnittelija. Molemmissa konsulttiyrityksissä olen päässyt tekemään tosi mielenkiintoisia projekteja (Keski-Pasilan työmaalta LänsiMetron jatkeeseen, kyllä se joskus valmistuu). Tällä hetkellä multitaskaan monissa eri projekteissa. Toimin ympäristöteknisenä työmaavalvojana PIMA-kohteissa, teen PIMA-suunnitelmia ja tutkimuksia, haen huokosilma- ja vesinäytteitä ja kirjoitan raportteja yms. Tällä hetkellä olen enemmän kentällä kuin toimistolla, mikä sopii mulle varsin hyvin. Tykkään että työni on monipuolista, pääsee pitemmillä työmailla tutustumaan ihmisiin ja välillä hevonkuuseen hakemaan vesinäytteitä eikä nähdä ketään ihmistä kokopäivänä. Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä tälläkin alalla. Vaikka työmaat vaihtuvat, niin usein samat naamat pyörivät seuraavallakin. Olen usein ainut nainen työmaalla, hyvin siellä menee, kunhan osaa suodattaa turhat puheet pois. Ja on siitä hyötyäkin, harvoin kaivinkonekuskit miehille tamppaa kaivurillaan näytteenottopaikkoja niin hienoksi kuin naisille ja aina saa apua auto-ongelmissa.

Koulusta sai paljon tietotaitoa tulevaan työelämään, sen tajuaa vasta töiden lomassa, miten paljon hyötyä eri kurssien opinnoista kouluaikana oli. Mielestäni kannattaa ottaa kursseja vähän joka suunnasta sillä sitä kaikkea voi käyttää hyödyksi monessa muodossa mitä ihmeellisimmissä tilanteissa. GIS ja AutoCAD tutuiksi, niitä tarvii kokoajan. Kenttäkurssit on kultaa, ensinnäkin ne on mukavia ja toiseksi siellä pääsee testaamaan kaikenlaisia laitteita. Kannattaa myös opetella jo koulussa tekemään hyvät muistiinpanot, sellaiset mitä toisetkin ihmiset ymmärtävät. Jos teet päivän aikana ison kasan koekuoppia, niin voit olla varma että huomenna et muista kaikkea enää niin tarkasti. Hyvät muistiinpanot ja valokuvat kuopista helpottavat raportointia huomattavasti.

Elämä ympäristökonsulttina on aika hektistä, välillä pitää olla menossa moneen eri suuntaan samanaikaisesti ja toisinaan suunnitelmat vaihtuu hetkessä. Toimiva yhteistyö kollegojen kanssa on tärkeää ja onneksi on työnsä osaavia esihenkilöitä, joiden puoleen käännytään ongelmatilanteissa. Teen koulutustani vastaavaa työtä ja uusia taitoja kertyy jatkuvasti. Tulevaisuus näyttää työrikkaalta ja pääkaupunkiseudulla ei hommat vähään aikaan lopu. Nähdään työmaalla!

Geo­lo­gi Heli Ki­vi­saa­ri, Osi­tum Oy

Geologin urapolku on kapea ja kivinen, mutta se myös haarautuu usein, yllättää, ja johtaa kohti suurta tuntematonta. Oma polkuni alkoi seilattuani läpi lukion ja rantauduttuani Helsingin yliopistoon syksyllä 2009. Olin nuori villikko, jota motivoi lähinnä hullu unelma juosta ympäri maailmaa kaivelemassa luita. Jo ensimmäisenä opiskeluvuonna huomasin kuitenkin, että paleontologin hattu saisi jäädä lopullisesti naulaan. Laattatektoniikan ratkaisemattomat mysteerit, vulkanismin monimuotoisuus ja ah, ne kivet, veivät minut mennessään. 

Perusopintovaiheessa tuskailin kemian ja menetelmätieteiden sivuaineopintojen kanssa, sillä varsinkaan matemaattista lahjakkuutta minulta ei juurikaan löydy. “Järjellä ja vasaralla” –mentaliteetti sopii minulle kuin nenä päähän; sitä mihin ei looginen ymmärrys riitä, runnotaan läpi voimalla. Tein kovasti töitä yhdessä ns. “nörttitiimin” kanssa ja niin siinä vain kävi, että kolmessa vuodessa kandi oli kasassa ja oli aika erikoistua.

Kesällä 2012 pääsin kesätöihin GTK:lle, missä nautin kallioperäkartoituksen sietämättömästä keveydestä. Kivet olivat minun juttuni, ne eivät turhia kysele, mutta kertovat kylläkin. Kallioperägeologiaan erikoistuessani sukelsin geokemian maailmaan. Graduprojektissani pääsin kipuamaan perustutkimuksen portaikon, kartoituksesta ja näytteenotosta analyysien kautta aina teorioiden pohdiskeluun asti. Siinä sivussa sain arvokasta opetuskokemusta ohjatessani perustutkinto-opiskelijoiden ohuthie-harjoituksia ja tehtailin kaksi posteriakin. Olin lähes tulkoon pedannut tieni kohti tohtori-opintoja.

Hieman ennen valmistumistani keväällä 2016 törmäsin kuitenkin seinään. Koulutusleikkaukset ja huono taloustilanne olivat ajaneet perustutkimuksen tekijät nurkkaan. Yhtäkkiä kaikki ne ihmiset, joiden kanssa olin tehnyt yhteistyötä niin gradun kuin kesätöiden yhteydessä valittelivat tutkimusrahoituksen puutetta ja etsivät töitä siinä missä minäkin. Velloessani tuossa epävarmuuden limbossa väitöskirjahakemukset käsissäni sain työtilaisuuden ja tartuin siihen.

Ositum Oy on Vantaalla ja Oulussa toimiva yritys, joka tarjoaa tutkimus- ja analyysipalveluja rakennetun ympäristön tilan seurantaan. Ositumin keskiössä ovat sisäilma- ja haitta-aineanalyysit. Asbestilainsäädännön muutos vuoden 2016 alussa loi myös aivan uudenlaisen tarpeen asbestipitoisuuden selvittämiselle ennen vuotta 1994 valmistuneista ja nyt remontoitavista kohteista.

Tehtäväkseni muodostui asbestianalyysien tekeminen pääasiassa pyyhkäisyelektronimikroskoopilla, jonka olin oppinut hallitsemaan gradua pakertaessa. Näytteiden esikäsittely, analysointi ja raportointi, sekä työhön liittyvä laadunvalvonta akreditoidussa laboratoriossa vaativat tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä. Myös polarisaatiomikroskooppia pääsee käyttelemään, sillä Ositumilla tehdään myös jonkin verran betonin kuntotutkimuksia ja olen jopa päässyt itse valmistamaan betoninäytteistä ohuthieitä. Jopa ne työllä ja tuskalla suorittamani kemian sivuaineopinnot ovat tulleet enemmän kuin tarpeeseen. Olen koonnut esimerkiksi imusuodatuslaitteistoa pintapölynäytteiden esikäsittelyä varten tai todennut betonin kloridipitoisuuksia titraamalla.

Uskon, että Ositum Oy ei jää loppusijoituspaikakseni työelämässä. Olen kuitenkin käytännössä hyvin vahvasti todennut, että geologian opinnot valmistavat myös näihin erikoisaloihin, joissa mineraalituntemus ja muu substanssiosaaminen puuttuu muuten varsin päteviltä laboranteilta ja laboratorioteknikoilta. Elämä on jatkuvaa oppimista ja toivon löytäväni vielä sen haaran polultani, joka johtaisi takaisin tutkimuksen pariin. Tiedän ainakin, että geologi pärjää aina – jos ei aina järjellä, niin sitten sillä vasaralla.

ELY-kes­kuksen ylitarkastaja Linda Jalava

Valmistuin filosofian maisteriksi kesäkuussa vuonna 2016 pääaineenani geologia. Syvennyin hydro- ja ympäristögeologiaan ja valitsin sivuaineeksi ympäristömuutoksen ja -politiikan.

Tähän mennessä olen ollut töissä useaan eri otteeseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus). Sain ensimmäisen kesäharjoittelupaikan ELY-keskuksen pohjavesipuolelta, Helsingin yliopiston harjoittelutuen avulla vuonna 2014. Työni koostui sekä toimisto- että maastotöistä. Toimistolla työtehtäviini kuului muun muassa pohjavesialuekarttojen piirtäminen ArcGis-karttaohjelmalla, POVET-tietojärjestelmän täydentäminen ja päivittäminen sekä pohjavesitietojen toimittaminen asiakkaille. Maastotehtävissä mittasin pohjavesipintoja ja avustin pohjavesinäytteenotossa.

Kesätyön jälkeen jatkoin opiskelujani ja aloitin työstämään graduani. Olin aikaisemmin todennut ettei minusta tule opiskelijaa, joka tekisi gradua ja täyspäiväistä työtä samanaikaisesti. Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, sillä graduntekoni aikana minulle tarjottiin määräaikaista projektityötä ELY-keskukselta. Työstä kieltäytyminen ei käynyt mielessäni, oli hieno mahdollisuus saada lisää työkokemusta ennen valmistumista. Sain aluksi 6 kuukauden työsopimuksen, jota jatkettiin vielä kolmella kuukaudella. Työtehtäväni jakautuivat jälleen toimisto- ja maastotöihin. Toimistossa sain osallistua Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman ja Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman laadintaan. Lisäksi ohjasin kesäharjoittelijoita, kokosin maaperätietoja GTK:n kairaustietorekisteriin, päivitin ja tarkastin VEETI-vesihuoltorekisterin tietoja. Maastotyö oli lähinnä itsenäistä pohjavesipintojen mittaamista. Opin hyväksi suunnistajaksi ja nautin maastotöiden tuomasta itsenäisyydestä. 

Tällä hetkellä olen ELY-keskuksella ylitarkastajana ja työni liittyy pilaantuneeseen maaperään. Sain työpaikan melko heti valmistumiseni jälkeen, joten olen ollut tässä tehtävässä heinäkuusta 2016 lähtien. Tämänhetkinen sopimukseni on voimassa vuoden 2017 loppuun. Työtehtäviini kuuluu muun muassa pilaantuneen maaperän kunnostamiseen liittyvien lausuntojen ja ilmoituspäätösten valmistelu ja esittely, maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) ylläpito sekä asiakkaiden ja sidosryhmien neuvonta.

Opiskelu antoi minulle hyvät lähtötiedot työelämään, mutta kuten yleensä on oppiminen tapahtunut vasta töitä tehdessä. Pilaantuneeseen maaperään liittyviä kursseja ei sattunut olemaan syventymisvaiheessani. Sen sijaan, kävin useita pohjavesiaiheisia kursseja, joista oli huomattava hyöty pohjavesitehtävissä. Koen ympäristömuutoksen ja -politiikan sivuaineen laajentaneen ajattelutapaani ympäristöasioissa, minkä koen hyödylliseksi ympäristöalalla.

Olen saanut laajan työkokemuksen ELY-keskuksella työskennellessäni eri yksiköissä erilaisissa työtehtävissä. Työ on ollut opettavaista ja tuonut paljon uusia ja mielenkiintoisia haasteita. Urani on kuitenkin alkuvaiheessa ja minulla on vielä runsaasti opittavaa. Tulevaisuudessa haluan laajentaa osaamistani uusien haasteiden parissa.

Geo­fyy­sik­ko­na mal­mi­net­sin­näs­sä, Mark­ku Mon­to­nen, Bo­li­den Fin­nEx Oy

Terve, olen Markku Montonen, Helsingin Yliopistosta vuonna 2012 valmistunut geofyysikko. Pääaineenani oli kiinteän maan geofysiikka, jonka lisäksi suoritin fysiikan, geologian sekä tähtitieteen sivuainekokonaisuudet.

Olen työskennellyt heti valmistumisestani lähtien malminetsinnän parissa lähinnä Pohjois-Suomessa, Kevitsan kaivoksen ympäristössä. Lisäksi olen käynyt lyhyemmillä työmatkoilla Australiassa, Perussa, Turkissa sekä Serbiassa. Tämän hetkinen työnantajani on Boliden FinnEx Oy -niminen malminetsintäyhtiö ja toimipisteeni on Kevitsan kaivoksella Sodankylässä.

Valmistumiseni jälkeen työnkuvaani kuului lähinnä geofysikaalisten maastomittausten suunnittelu sekä toteutus. Ensimmäinen kesäni kului suurilta osin Sodankylän lukemattomilla ja unohtumattomilla soilla magnetometri selässä kävellen. Linjakilometrejä tuli mitattua muistaakseni noin 800. Talvi menikin sitten sähkökaapeleiden kanssa nahistellessa sekä moottorikelkalla ajon opettelussa. Tällöin kyseessä oli elektromagneettinen mittaus, jossa lähetinkaapeleiden kuljettaminen paikasta toiseen esittää erityisen suurta roolia. Tänä päivänä valtaosa työajastani kuluu erilaisten geofysikaalisten datasettien mallinnuksen sekä tulkinnan parissa. Tärkein tehtäväni on yhdessä geologien kanssa tuottaa kohteita timanttikairaukselle. Tässä tehtävässä tavoitteena on yhdistää kaikki käytettävissä oleva geofysikaalinen, geologinen sekä geokemiallinen data samaan kolmiulotteiseen malliin ja käyttää tätä mallia metallimalmien etsintään.

Kokonaisuutena olen ollut erittäin tyytyväinen uravalintaani. Mielestäni tämä ammatti sopii hyvin kaikille, jotka pitävät dynaamisessa ympäristössä työskentelemisestä, ongelmanratkaisusta sekä ulkoilmasta. Opiskelu Helsingin Yliopistossa antoi minulle kattavat perustiedot ammattini harjoittamiselle. Lisäksi opiskeluaikani kuuluu ehdottomasti yksiin parhaimmista muistoistani! Vinkkinä tuleville kolleegoilleni sanoisin sen, että kannattaa opiskella geofysiikan ja geologian lisäksi myös kemiaa. Oman näkemykseni mukaan tulevaisuuden tarve, etenkin malminetsinnässä, on ennen kaikkea osaavissa geotieteilijöissä, joilla on hallussaan kaikki kolme.    

Rakennusgeologi, Tea Nii­ra­nen Pöy­ry Oy

Aloitin geologian opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 2009. Opintojeni alussa minua kiinnosti erityisesti paleontologia ja hydrologia mutta parin opiskeluvuoden ja kenttäkurssin jälkeen huomasin, että ns. ”kova puoli” eli kallioperägeologia olikin minun juttuni.

Ensimmäisen kosketuksen geologian työhön sain kun pääsin kesätöihin kaivosyhtiö Keliber Oy:lle kesällä 2012 ja 2013 ja vieläpä omalle kotipaikkakunnalle. Työpäivät kuluivat rämpiessä metsässä kivinäytteet selässä ja hirvikärpäset seurana. Nuo kesät olivat hikisiä ja hauskoja. Saatuani hieman kosketuspintaa kaivoselämään, halusin kokemusta myös konsultointipuolelta. Keväällä 2014 soittelin firmasta firmaan ja lähettelin hakemuksia hakemusten perään. Lopulta kova sinnikkyys ja lukuisat puhelinsoitot tuottivat tulosta, pääsin kesätöihin Saanio & Riekkola Oy:n tiimiin. Tuo kesä meni pääosin Surpac-mallinnuksen parissa ja pääsin myös kentälle tekemään rakennusgeologista kartoitusta. Kesän loputtua minulle tarjottiin jatkoa Saanio & Riekkola:lla ja mietittiin silloisen esihenkilöni kanssa jo graduaihettakin minulle. Valmistuttuani elokuussa 2015 siirryin työskentelemään kansainväliseen konsultointi- ja suunnitteluyritykseen Pöyry Finland Oy:lle. Pöyry täytti odotukseni ja enemmänkin. Rakennusgeologina pääsen työskentelemään useiden eri projektien parissa, sekä toimistolta käsin että kentällä. Tällä hetkellä Blominmäen jätevedenpuhdistamon projekti pitää minut kiireisenä. Kallioon louhitaan jätevedenpuhdistamon tiloja ja louhinnan etenemisen myötä kallio kartoitetaan meidän geologien toimesta. Blominmäen hankkeen myötä pääsen työmaalle muutaman kerran viikossa. Blominmäen projektin lisäksi teen myös 3D-mallinnusta Kemin kaivokselle. Olen ollut myös mukana parissa pienemmässä projektissa, jotka tuovat mukavaa vaihtelua työhön. Lisäksi mukavat työkaverit ja työn sopiva haasteellisuus ovat kirsikkana kakun päällä.

Rakennusgeologin työ on siis aika pitkälti sekoitus geologin ja insinöörin maailmaa. Suosittelen siis jokaiselle, joka haaveilee rakennusgeologin työstä, että suorittaisi insinööripuolen kursseja Aalto-yliopistossa esim. JOO-opintoina. Itse heräsin tähän mahdollisuuteen vähän liian myöhään mutta silti olen pärjännyt todella hyvin insinöörimaailmassa. Ja niinhän se on, että työ opettaa. Nykyään geologin työ pohjautuu hyvin pitkälti eri mallinnusohjelmien käyttöön (esim. Surpac, AutoCAD, GIS), joten niiden käyttöä kannattaa harjoitella jo opiskeluvaiheessa, jos sellainen mahdollisuus on. Opiskeluvuosina käymäni rakennegeologian opinnot ja kenttäkurssit toimivat tukevana kalliona tämän hetkisessä työelämässäni.

Itsensä kehittäminen on kaiken A&O, sillä työympäristö kehittyy koko ajan. Liian nirso ei saa olla etsiessään ensimmäistä geologian alan työtä, pääasia on että saa jalan oven väliin. Geologin ammatti sopii ihmiselle, joka uskaltaa haastaa itsensä, ei pelkää liata sormiaan ja tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Geologin työ tulee antamaan sinulle paljon, jos vain uskallat ottaa sen vastaan.

Aki Ullgren, Yara Suo­mi Oy, geo­lo­gi­na Sii­lin­jär­ven kai­vok­sel­la

Kiinnostuin malmigeologiasta jo ensimmäisen opiskeluvuoteni aikana 2007, ja pääsin tutustumaan alaan tarkemmin kesätöiden merkeissä jo kesällä 2008. Malminetsintä ja kartoitustyö tulivat tutuiksi ja hyvänä apuna siihen oli kallioperäkartoituskurssin suorittaminen edellisenä keväänä. Malminetsinnän parissa työskentelin lopulta jokaisena opiskelukesänä ja gradun teon alkaessa syksyllä 2011 alan työkokemusta oli kertynyt jo vuoden verran.

Gradun teon aikana tuli soitto nykyiseltä työnantajaltani Yara Suomi Oy:ltä, että heillä olisi tarvetta geologille Siilinjärven kaivokselle. Tarjousta piti miettiä hetken. Tekisinkö gradun rauhassa loppuun asti, vai aloittaisinko työt ja kirjoittaisinko gradun töiden ohessa loppuun? Pienen harkinnan jälkeen päädyin valitsemaan pitkät työpäivät kaivoksella sekä pitkät illat ja viikonloput gradun kirjoittamisen parissa. Aluksi työtehtäviini kuului kairausvalvontaa sekä kairasydänraportointia Saarisen satelliittikaivoksen kairausprojektissa. Kairausprojektin päätyttyä aloitin tuotantogeologin tehtävät, ja päätehtäviksi muodostuivat tuotantonäytteiden oton QAQC-valvonta, malmin lastauksen valvonta, sekä geologisten karttojen tuottaminen kaivossuunnittelun käyttöön. Gradun sain valmiiksi keväällä 2013, minkä jälkeen valmistuin ja työsuhteeni vakinaistettiin.

Nykyisiin työtehtäviini kuuluu edelleen samoja tehtäviä, mutta pääpaino on nyt malmisyötteen laatuun ja mineralogiaan liittyvä tutkimus ja  tiedon tuottaminen. Toimipaikallemme hankittiin XRD-laitteisto vuonna 2016, mikä on ollut suureksi avuksi prosessimineralogisessa tutkimuksessa. Lisäksi tutkimuksen apuna käytän myös MLA-analytiikkaa, minkä avulla tutkin malmisyötteen harmemineralogiaa ja käyttäytymistä (assosiaatiota, partikkelikokoa, liberaatiota) rikastusprosessin eri osissa.  Työni tavoitteena on malmisyötteen koostumuksen optimointi, jotta rikastusprosessi saadaan myös optimoitua saannin ja rikasteen laadun osalta.

Geologian opinnoista näen hyödyllisimmiksi oman työurani kohdalla monipuoliset petrologian opinnot, kenttäkurssit sekä geokemian opinnot. Geokemiaan ja mineraalikemiaan kannattaa ehdottomasti paneutua, jos haluaa suuntautua kaivosalalle. Suoritin malmigeologian kurssit Kanadassa vaihtovuoden aikana, ja suosittelen kaikille opiskelijoille vaihto-opiskelijaksi lähtemistä. Sivuaineista hyödyllisimpiä ovat ehdottomasti olleet kemian ja menetelmätieteiden opinnot. Lisäksi 3D-mallinnusohjelmien perustiedot kannattaa hallita jo opintojen aikana, koska mallinnusohjelmat ovat päivittäisessä käytössä kaivosalalla.

Juuso Pynt­tä­ri, Ru­pert Fin­land Oy, pro­jek­ti­geo­lo­gi­na kai­vos­hom­mis­sa

Valmistuin geologiksi vuonna 2015 Helsingin yliopistolta. Sain opiskellessani monta hyvää ystävää, paljon hyviä muistoja ja hyvän geologian teoriapohjan. Työelämässä hyödyllisimpiä yliopiston opintoja ovat olleet petrografian, petrologian, mineralogian, sedimentologian ja kemian opinnot. Ainoastaan kenttäkokemusta olisin toivonut lisää yliopistolta, koska se valmistaa geologeja vielä paremmin työelämään yliopiston ulkopuolella.

Opintojen ohella tein paljon varastotöitä ja vasta viidentenä opiskeluvuonna sain ensimmäisen geologiharjoittelijapaikan Geologian tutkimuskeskukselta. Reissasimme seuraavat neljä kesää ympäri Lappia GTK:n hommissa kenttäparini kanssa. Tutkimuskohteissa teimme yleensä kallioperäkartoitusta, johon sisältyi paljon kävelyä metsissä sekä tonnin painavat rinkat, jotka olivat täynnä malmia tietenkin. Teimme myös loggausta, kairausta ja montutusta. Kesän lopuksi kirjoitimme kenttäraportin, jossa esitimme kaikki kiinnostavat havainnot kuvineen. Geologin on ehdottoman tärkeätä raportoida kenttähavaintonsa ja kaikki mielenkiintoiset maastomuutokset, koska havaintosi voivat olla kullan arvoisia tulevaisuudessa.

Aloitin kartoittajan työt vuoden 2015 alussa Kittilän kaivoksella, jossa sain tarvitsemaani kaivoskokemusta. Kaivoksella opin tekemään geoteknistä kartoitusta maan alla ja päällä. Työkuvaani kuuluivat muun muassa näytteiden käsittelyä, kairasydämien raportointia, Q’-/RQD-loggausta, louhintaperien kartoitusta, perien 3D-kuvaamista ja malminäytteiden käsittelyä.

Tällä hetkellä työskentelen Pahtavaaran kultakaivoksella projektigeologina., Työnkuvaani kuuluvat muun muassa kairausvalvonta, loggaus, maanalaiset kartoitukset, malmimallien teko Surpac-ohjelmalla ja kairauspaikkojen suunnittelu. Geologina pidän itseäni onnekkaana, kun saan tehdä duunia, josta pidän.

Kai­sa Tu­ru­nen, tutkijana Geo­lo­gian tut­ki­mus­kes­kuksessa

Luonnontieteet ja erityisesti maantiede olivat lempiaineitani koulussa. Päädyinkin opiskelemaan geologiaa oikeastaan sattumalta kun maantieteen valmennuskurssilla eräs toinen totesi pääsykoeopusta selaillessaan geologian pääsyprosenttien olevan maantiedettä korkeampia. Geologia oli siis lähinnä varavaihtoehto maantieteelle, mutta jo puolen vuoden opintojen jälkeen tajusin, ettei minusta maantieteilijää tulekaan!

Opintojen alusta asti minulle oli selvää, että suuntautuisin ”pehmeälle puolelle”, koska minua kiinnostivat erityisesti pohjavedet ja ympäristögeologia. Jonkin sortin ”viherpiipertäjä” kun olen, olin myös päättänyt että kaivoksiin en koske tikullakaan vaan menen töihin pohjavesipuolelle. Muutama kesä ja gradun täyteinen talvi vierähtikin SYKE:n pohjavesipoppoossa maa-ainesoton ja pohjavesiensuojelun parissa, kunnes sain kesäpestin GTK:n kaivosympäristöryhmästä Kuopiosta. Kesäpesti venyi venymistään ja aika pian kaivosympäristötutkimus vei mennessään. Tajusin että kaivosten ympäristöasioita ei voisi paremmin kehittää kuin niitä tutkiessaan.

Työni GTK:lla on ollut todella monipuolista ja pystyn pitkälti päättämään minkä parissa ja miten työskentelen. Olenkin jo heti ensimmäisestä kesästä alkaen päässyt suunnittelemaan tutkimuksia, esittelemään tuloksia ja pyörimään verkostoitumassa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Omalla mukavuusalueella ei ole pahemmin joutunut työskentelemään, vaan työ on tarjonnut haasteita ja antanut onnistumisia heti alusta alkaen. Samalla olen kasvanut tutkijana, jollen jopa ihmisenäkin. Ja koska kahvi maistuu paremmalta ulkoilmassa, olen iloinen että pääsen töissäni säännöllisesti myös kenttätöihin näytteenottoon ja mittaamaan.

Opinnot loivat vankan teoreettisen pohjan geologin työlle. Toki työn ohella on oppinut paljon, eikä pelkällä geologian koulutuksella pärjää. Luin kemian ja geologian lisäksi geofysiikkaa, ekologiaa, maantiedettä sekä sekalaisen sarjan ympäristöpolitiikan sekä –oikeuden kursseja. Kaikista on ollut hyötyä työssäni, mutta geokemiaa ja mineralogiaa olisi voinut sittenkin lukea enemmän.

Tutkijanuralle? Paa­vo Nik­ko­la Is­lan­nis­sa

Olen tohtoriopiskelija, petrologi ja tutkija Pohjoismaisesta vulkanologisesta instituutista, Islannista. Väitöstutkimuksessani selvitän basalttisten magmojen syntyä ja kehitystä aina vaipan osittaisesta sulamisesta laavakenttien asettumiseen. Tohtoriopiskelija olen ollut kaksi vuotta ja tätä ennen toimin hetken tutkijana tässä samaisessa instituutissa. Valmistuin maisteriksi Helsingin yliopistosta kesällä 2014.

Islantiin päätyminen ja tohtoriopintojen aloittaminen oli sattumusten summa. Magmapetrologia oli lempikurssini kandivaiheessa, mutta kesätyöt malminetsinnässä saivat kiinnostumaan taloudellisesta geologiasta. Gradussani määritin kultaesiintymän isäntäkivien ikää Kuusamossa.  Viidentenä ja viimeisenä opiskeluvuotenani menin vaihtoon Kanadaan ja sieltä tuli päähän pisto muuttaa Islantiin. Tämä kävi toteen, kun hain gradutyön kiireisimpinä kuukausina vuoden pestiä NordVulk tutkijana. Pidin työstä ja näin ollen aloitin väitöskirjan teon.

Teen paljon kivinäytteiden prosessointiin liittyviä laboratoriotöitä ja kemiallisen datan käsittelyä. Loput työajastani istun kirjoittamassa; tohtoriopiskelijalta ei kirjoitustyö lopu koskaan. Vaikka kenttätyö on yksi tutkimukseni tärkeimmistä osa-alueista, luonnossa liikkumista tulee töiden puolesta tehtyä lopulta vain pari viikkoa vuodessa. Tyypilliseksi tohtoriopiskelijaksi opetan varsin paljon: noin kaksi tuntia viikossa vuoden ympäri Islannin yliopistossa.

Suosittelen jatko-opintoja, jos tieteen tekeminen kiinnostaa ja haluat oppia lisää. Näissä hommissa päivät ovat erilaisia ja haasteita ei puutu. Työ on vapaamuotoista, mikä on sekä siunaus että kirous. Saat päättää työtavoistasi ja ajankäytöstäsi, mutta vaikeuksien edessä vastuu työsi edistymisestä on yksin sinulla. Vaikka projektit tehdään usein tiimeissä, varsinainen työ tutkijana on yleensä hyvin itsenäistä. Jokainen oman vitsansa vääntää.

Toh­to­ri­kou­lus­sa huip­pu­yli­opis­tos­sa, An­nii­na Kit­ti­lä, ETH Zü­rich

Geologian opinnoissa kiinnostukseni hydrogeologiaan kehittyi vuosien varrella hiljalleen, mutta pohjavesitutkimus osoittautui minulle kuitenkin kaikkein mielenkiintoisimmaksi opiskelu- ja uravaihtoehdoksi. Pohjavesiin liittyvien tutkimusten tapauskohtaisuus ja mahdollisuus tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä vaikuttivat lopulta eniten valintaani. Olin myös onnekas saadessani tehdä kalliopohjavesiin liittyvän gradun, koska se aiheena johdatti minut tämänhetkisiin jatko-opintoihini.

Olen tohtorikoulutettavana ETH Zürichissä Sveitsissä ryhmässä, joka keskittyy geotermisen energian tutkimukseen. Oman projektini tavoite on pääasiassa merkkiainemenetelmien avulla määrittää kallion ruhjevyöhykkeiden hydraulisissa yhteyksissä tapahtuvia muutoksia kallion vedenläpäisevyyden parantamisen seurauksena. Merkkiainetutkimuksessa olen onnekkaasti ollut ensimmäinen maailmassa ETH:lla kehitetyn uuden DNA:ta sisältävän kolloidisen merkkiaineen käytössä hydrogeologisessa kenttätutkimuksessa. Suurimmaksi osaksi teen keräämäni aineiston analysointia toimistolla mallinnuksen avulla, jota kautta voin karakterisoida tutkimiani ruhjevyöhykkeitä. Tiedon keruu ja hankitun tiedon soveltaminen analysoinnissa on yksi keskeinen osa tätä työtä, ja luovuus kenttätöiden suunnittelussa ja teknisessä toteutuksessa on hyödyksi. Tutkimuspaikkani sijaitsee Keski-Sveitsissä Alpeilla 450 metrin syvyydessä DUG (Deep Underground Geothermal) laboratoriossa. Siellä on meneillään monialainen kallion vedenläpäisevyyden parantamisen demonstraatiohanke.

Tutkimus on hyvin ajankohtainen, koska Sveitsissä ydinenergiasta on päätetty asteittaisesti luopua, ja ydinenergian jättämää energiavajetta halutaan osittain korvata geotermisellä energialla. Haasteena on kuitenkin se, että helposti hyödynnettävissä olevia geotermisiä alueita, joissa luonnollisesti läsnä oleva pohjavesi virtaisi vaivatta kuuman kallion läpi, ei Sveitsissä ole. Niinpä geotermisen lämmön perässä joudutaan poraamaan useamman kilometrin syvyyteen, jossa kallio on varsin tiivis, eli vedenläpäisevyys on huono. Vaikka geotermisen energian hyödyntäminen vastaavanlaisesti ei ole uusi idea, kallion vedenläpäisevyyden parantamiseen liittyvät hydrauliset ja mekaaniset prosessit eivät vielä ole täysin selvillä. Oma projektini on näiden prosessien selvittämiseen vahvasti yhteydessä, ja minusta on mahtavaa olla mukana niin perustavanlaatuisessa tutkimuksessa, uuden kynnyksellä.

Oma projektini on läheisesti osana suurempaa tutkimusprojektia. Yhteistyö ja tutustuminen muiden tekemään tutkimukseen on lisännyt kokemustani ja tietämystäni valtavasti enemmän kuin osasin odottaa ennen Sveitsiin muuttoa. Pidän myös siitä, että tutkimuksen ohella, joka on melko itsenäistä työtä, olen vielä velvollinen parin valikoidun kurssin suorittamiseen. Kokonaisuutena tämä kaikki auttaa minua tulemaan oman alani asiantuntijaksi, jonka saavuttaminen on minulle jatko-opinnoissa tärkeää.

Edeltävissä opinnoissani monipuolisesti suorittamani sivuaineopinnot ja sitä kautta räätälöimäni hydrogeologian erikoistumisopinnot ovat ehdottomasti olleet edukseni. Osan nykyisissä opinnoissani tarvitsemistani tiedoista olen suurimmalta osalta hankkinut itsenäisesti. Sain kuitenkin maisteriopintojeni aikana vahvan pohjan hydrogeologiaan tieteenä, sen yleisimpiin työkaluihin ja lähestymistapoihin. Lisäksi, kannustan opintojaan suunnittelevan ottamaan kursseja, joissa hyödynnetään erilaisia tietokoneohjelmia tiedon muokkaamisessa ja analysoinnissa. Lisäksi kannattaa panostaa matematiikan, geofysiikan, ja geokemian tietämykseen. Loppujen lopuksi, geotieteillähän on paljon päällekkäisyyksiä muiden lähitieteiden kanssa. Kaikkein tärkeimpänä kuitenkin, luota itseesi!

Il­mas­ton­muu­tos­ta tut­ki­mas­sa, Joo­nas Wa­sil­jeff, HY

Työskentelen tohtorikoulutettavana Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksella biogeotieteen osastolla. Valmistuin vuonna 2015 filosofian maisteriksi erikoistumisalanani ympäristö- ja hydrogeologia.

Geologiaa päädyin opiskelemaan koukeron kautta, sillä opiskelijaelämäni alkoi lähitieteen, maantieteen parissa. Lukiossa maantiede oli biologian ja kemian ohella lempiaineeni, ja koin sen opiskelun tarjoavan monipuolisen ja ehkä eksoottisenkin tulevaisuuden. Päämäärätietoisesti hakeuduin maantieteen pääsykokeisiin, ja pääsin opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Opintojen alkuvaiheessa ajauduin eräälle geologian kurssille. Pian oivalsin, että geologia oikeastaan oli sitä, mistä olin aina ollut kiinnostunut.

Geologia tieteenä on erittäin monipuolinen ja sen opiskelu tarjoaa laajasti osaamista erilaisille uravaihtoehdoille. Nykyään erityisesti poikkitieteisyys on kova sana, ja sitä geologia tarjoaakin. Opintoni sisälsivät paljon geologian opiskelua tukevia kokonaisuuksia, kuten kemiaa ja tilastotiedettä, unohtamatta mahdollisuutta suorittaa kursseja myös laajemmasta tieteiden kentästä. Opintojeni aikana olen toiminut niin harjoittelijana kuin apulaistutkijanakin malmi-, maaperä- ja ympäristögeologiaan liittyvissä töissä.

Tutkimustyön joustavuus, luovuus ja mahdollisuus pysyä uusimman tiedon aallonharjalla ohjasivat minut jatko-opintoihin. Teen tällä hetkellä tutkimusta ilmastonmuutoksen parissa ja pyrin selvittämään muinaisia ympäristönmuutoksia mantereisessa Aasiassa.  Näiden selvittämiseen tarvitaan monia erilaisia työkaluja, kuten geokemiallista analytiikkaa, ympäristömagneettisia mittauksia ja ”kädet likaiseksi”-tyyppistä kenttätyötä. Tutkimusalueeni sijaitsee karussa mutta kauniissa Kiinan Sisä-Mongoliassa, jossa olen myös jo päässyt tekemään hommia eli geologien tapaan hypistelemään toinen toistaan jännittävämpiä kiviä. Kenttä-, laboratorio- ja toimistotöiden ohella velvollisuuksiini kuuluu tärkeänä osana tietotaitoni jakaminen tuleville geologisukupolville opetuksen muodossa.  Joillekin olen jo aiemmin tullut tutuksi kurssiassistenttina. Jatko-opinnot geotieteiden parissa ovat tarjonneet minulle mahdollisuuden matkustaa ympäri maailmaa, verkostoitua erilaisten ihmisten kanssa sekä syventää osaamistani maapallon mitä kiinnostavimmista toimintamekanismeista!

Ik­ku­na men­nei­syy­teen – avain tu­le­vai­suu­teen, Mart­tii­na Ran­ta­la, HY

Geologian opintoja aloittaessani en osannut aavistaakaan alan laajuutta ja monipuolisuutta, vielä graduvaiheessa löysin uusia ulottuvuuksia, jotka imaisivat samalla väitöskirjatyön tekoon. Olen tällä hetkellä tohtoriopintojeni loppusuoralla ja päivääkään en vaihtaisi, työ on tarjonnut haasteita joka lähtöön mutta ollut sitäkin antoisampaa. Samalla tiellä aion myös jatkaa ja odotan innolla mitä kaikkea geologialla on vielä takataskussaan odottamassa.

Väitöskirjatutkimukseni keskittyy subarktisten järvien hiilidynamiikkaan muuttuvassa ilmastossa. Se perustuu pääasiassa paleolimnologiseen lähestymistapaan, eli tietolähteenä toimivat järvisedimenttikerrostumien biologiset, kemialliset ja fysikaaliset piirteet. Järvisedimenttiarkistot kertovat muutoksista järven sisäisissä prosesseissa, valuma-alueella sekä ilmastossa menneinä aikoina. Omassa tutkimuksessani keskityn viimeisimmän jääkauden jälkeiseen aikaan sekä Antroposeeniin eli intensiivisen ihmisvaikutuksen aikaan. Ajallisen näkökulman lisäksi tutkin spatiaalisia kytköksiä valuma-alueen piirteiden, vesipatsaan ominaisuuksien sekä sedimenttien biogeokemian välillä. Pohjimmaisena tavoitteena on parantaa ymmärrystä siitä kuinka pohjoisten järviekosysteemien toiminta ja hiilidynamiikka tulevat muuttumaan ilmastonmuutoksen alla.

Geologisen koulutuksen monipuolisuus on ollut minulle tärkeä voimavara. Tekemäni tutkimus on vahvasti poikkitieteellistä, keskittyen erityisesti abioottisten ja bioottisten ympäristötekijöiden välisiin kytköksiin.  Nautin suuresti työnkuvan monipuolisuudesta sekä kansainvälisestä ulottuvuudesta. Olen tehnyt kenttätöitä Lapin pohjoisimmilla perukoilla ja Kanadan arktisessa saaristossa. Lisäksi olen osallistunut kansainvälisiin konferensseihin ja laboratoriovierailuihin.  Olenkin saanut roppakaupalla kokemusta, tietoa, elämyksiä ja tärkeitä verkostoitumismahdollisuuksia. Laboratorio- ja mikroskooppityöskentely tarjoavat mukavaa käytännön tekemistä. Datan analysointi, aivoriihet kollegoiden kanssa, sekä tulosten kirjoittaminen ja julkaiseminen sen sijaan ovat mielen haastetta parhaimmillaan. On riemukasta kun järven pohjalta haettu sedimenttisarja aukeaa pitkäjänteisen työn jälkeen silmien edessä kirjan tavoin.

Urapalvelut

Opinnot ovat osa uraasi. Helsingin yliopistossa urasuunnittelu kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Urapalvelut tukee yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa kasvuasi asiantuntijaksi osana opintojasi ja erillisin palveluin.

Urapalvelut on tukenasi aina ensimmäisestä opintovuodestasi lähtien ja vielä vuoden valmistumisen jälkeen.

Urapalvelut

  • tarjoaa uraohjausta ja työnhaun neuvontaa,
  • järjestää infoja, työpajoja ja työelämätapahtumia,
  • välittää opiskelijoille soveltuvia työ- ja harjoittelupaikkoja,
  • jakaa yliopiston tuen harjoitteluun ja
  • fasilitoi ryhmämentorointiohjelmia.

Tutustu urapalvelujen koko tarjontaan Opiskelijan ohjeissa, teemoissa Työ ja ura sekä Harjoittelu.

Maisteriopintomahdollisuudet

Saadessasi suoritusoikeuden alempaan korkeakoulututkintoon saat automaattisesti oikeuden suorittaa myös filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Kanditutkinnon suoritettuasi voit jatkaa maisterivaiheen opintoihin yhdessä tai useammassa vaihtoehtoisessa maisteriohjelmassa. Mahdollisia maisteriohjelmia geotieteiden kandiohjelman jälkeen Helsingin yliopistossa ovat esimerkiksi:

Helsingin yliopiston alumnit

Kaikki Helsingin yliopiston entiset tutkinto-opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä työntekijät ovat alumnejamme. Helsingin yliopiston alumneja on maailmanlaajuisesti lähes 200 000, ja jo yli 30 000 henkilöä on osa alumnitoimintaamme.

Lue lisää Helsingin yliopiston alumneista ja heidän toiminnastaan.

Etsi Helsingin yliopiston alumneja Linkedinistä.

Opi lisää Helsingin yliopiston alumniyhdistyksestä.