Koulutus on yksi tärkeimmistä keinoista edistää demokratiaa ja vakautta, kirjoittavat professori Helena Ranta ja opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Kirsi Lindroos.
Sodan keskellä on tärkeää pohtia Ukrainan tulevaisuutta aseiden aikanaan vaietessa. Vuodesta 2014 alkaen EU ja useat sen jäsenvaltiot ovat tukeneet maan kehitystä. Komission Ukrainan tukiryhmä alkoi toden teolla uudistaa koulutus- ja tutkimussektoria vuonna 2018 yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Nämä panostukset ovat tärkeitä lasten ja nuorten kannalta ja luovat edellytyksiä vakauden takaamiseksi sekä kansainvälisten kontaktien luomiseksi.
Opetuksen läpinäkyvyys, totuudellisuus ja kriittinen arviointi auttavat demokraattisen yhteiskunnan rakentamisessa. Laadukas koulutus on jo itsessään tärkeä tekijä kestävän kehityksen toteutumisessa. Oppilaat ja opiskelijat toimivat aktiivisina kouluyhteisönsä jäseninä ja oppivat elämään erilaisten ihmisten kanssa arkeaan. Siinä saa käytännön kokemusta ihmisten kohtaamisesta ja mahdollisuuksia kehittää itseään sekä oppia uutta dialogissa muiden kanssa. Tämä luo pohjaa rauhanomaiselle kanssakäymiselle muiden kanssa.
Sota on nyt keskeyttänyt tämän työn julmasti. Vaihto-oppilaat ja -opiskelijat ovat lähteneet Ukrainasta, ja maan omat nuoret ovat jääneet koteihinsa tai joutuneet pakolaisiksi. Koulutuksen mahdista ja tuon mahdin pelosta kertoo osaltaan se, että Venäjä on pyrkinyt tuhoamaan aktiivisesti koulu- ja yliopistorakennuksia. Kirjoitushetkellä 844 koulurakennusta on vaurioitettu, 84 tuhottu täysin.
Suomalainen koulutusjärjestelmä tunnetaan maailmalla laadukkaana ja ihmisoikeuksia kunnioittavana. Ukraina on ollut halukas soveltamaan kokemuksiamme oman koulutuksensa kehittämisessä. Suomen ja Ukrainan yhteistyöhanke (6 ME) käynnistyi vuonna 2018. Se tukee maan New Ukranian School -strategiaa ja käsittää oppimateriaalien tuottamisen, opettajankoulutusjärjestelmän uudistamisen ja koulutussektorin sisäisen tiedonkulun tehostamisen. Komissio on lisäksi rahoittanut hanketta kahdella miljoonalla eurolla ukrainan kielen opetuksen kehittämiseksi.
Komission tukiryhmä on käynnistänyt myös ammatillisen koulutuksen modernisoinnin. Se on valmistellut yhdessä Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön kanssa EU4Skills-hankkeen, joka alkoi vuonna 2019. Saksalla on päävastuu sen toimeenpanosta, ja mukana ovat Puola, Suomi ja Viro. Rahoitus koostuu komission ja jäsenmaiden tuesta sekä kehityspankkien lainoituksesta. Tulevia kehittämisen kohteita ovat mm. digitalisaatio, kouluruokailu ja inkluusion edistämisen koulutyössä.
Ukraina liittyi jäseneksi EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmaan Horizon 2020 jo vuonna 2015 ja osallistuu itäisen kumppanuuden maissa toteutettavaan komission EU4Youth-ohjelmaan. Ohjelma kasvattaa nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Kirjoittaessamme tätä tulevaisuuden näkymät ovat lohduttomat. Emme tiedä, millaiseksi Ukrainan asema muuttuu. Ukrainan tulevaisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että nuoret pääsevät jatkamaan jo aloitetulla tiellä kohti laadukasta koulutusta, kansainvälistä vuorovaikutusta ja maansa koululaitoksen modernisointia.
Käynnissä olevissa hankkeissa laadittuja oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia voidaan käyttää pakolaisten opetuksessa eri puolilla Eurooppaa. Myös ammatillisen koulutuksen toimivuuden ylläpitämiseksi valmistellaan parhaillaan sähköisiä sisältöjä. Korkeakoulutuksen puolella ukrainalaiset saavat apurahoja useissa EU-maissa.
Ukrainan koulutus- ja tutkimussektorilla on töissä useita rohkeita ja osaavia nuoria naisia. Ministeriön ammatillisen koulutuksen osaston johtajana on toiminut viime vuodet Iryna Shumik. Hyökkäyksen alettua hän alkoi heti avustaa siviilejä sekä verkostoitua ja jakaa tietoja sosiaalisessa mediassa. Nyt hän toimii opetusministeri Serhiy Shkarletin oikeana kätenä, kun järjestämme digitaalisin keinoin koulutusta niin Ukrainassa kuin pakolaisina oleville lapsille, nuorille ja aikuisille. Iryna Shumik on yksi niistä tulisieluista, jotka näkevät koulutuksen merkityksen tärkeänä ihmisille myös dramaattisina aikoina.
Ajatusten on oltava myös Ukrainan jälleenrakentamistyössä, jossa osaamisella on suuri merkitys. Koulutukseen osallistuminen poikkeusaikana pitää lapset ja nuoret elämän syrjässä kiinni ja antaa toivoa tulevasta.
Kirsi Lindroos
Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja
EU-komission Ukraina-tukiryhmä jäsen 2017–2020
Helena Ranta
Professori (emerita)