"Rauha ei ala, kun rauhansopimus allekirjoitetaan. Se vaatii pitkää fyysistä ja henkistä jälleenrakentamista", professori Helena Ranta muistutti paneelikeskustelussa Porissa.
Helena Ranta Forum toi SuomiAreenaan paneelikeskustelun, jossa korkean tason asiantuntijat pohtivat Ukrainan ja Venäjän välisen rauhan mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Keskustelu keräsi perjantaina 30.6.2023 Porin kaupungintalon pihan seisomapaikkoja myöten täyteen yleisöä.
Rauhan näkymistä keskustelivat professori Helena Ranta, kansanedustaja ja presidenttiehdokas Pekka Haavisto, sotarikostutkintayksikön johtaja Matti Raatikainen sekä Monika-Naisten liiton puheenjohtaja ja Espoon osaamiskeskuksen projektipäällikkö Olga Silfver, joka toi keskusteluun myös Suomen ukrainalaisten yhdistyksen näkökulman. Keskustelun moderoi forumin puheenjohtaja, Planin viestintäjohtaja Anna Könönen.
Panelistit korostivat, että Ukraina on suvereeni valtio, jota ulkovallat ja ulkomaiset asiantuntijat voivat vain avustaa ja tukea. Ukrainalla on täysi oikeus puolustautua ja määritellä ehdot, joilla se neuvottelee rauhasta. Ukraina on jo julkistanut oman kymmenkohtaisen vaatimuslistansa.
”Tämä ei ole suinkaan Ukrainan ja Venäjän ensimmäinen sota. Ukraina on maksanut aiemmin kovan hinnan, kun rauha on solmittu liian aikaisin. Nyt Ukraina haluaa jatkaa niin pitkään kuin se vie, jotta saadaan lopullinen rauha”, Olga Silfver sanoi.
Tässä Ukraina tarvitsee kansainvälistä tukea.
"Pyrimme tukemaan Ukrainaa saamaan takaisin laittomasti miehitettyjä alueita ja samaan aikaan painostamaan Venäjää. Venäjä on ajautunut sisäiseen kriisiin, joka heikentää valtiota. Olemme epävarmuuden edessä", Pekka Haavisto kuvasi Suomen idänpolitiikan tilannetta.
Sotarikosten selvittäminen on kestävän rauhan edellytys
Keskustelijat painottivat sotarikosten tutkimisen ja syyttämisen tärkeyttä, jotta kestävä rauha voi syntyä ja jälleenrakennus alkaa.
"Rankaisemattomuuden kulttuurille, joka on leimannut konflikteja kautta historian, on saatava piste", Helena Ranta sanoi.
Venäjän Ukrainassa tekemistä sotarikoksista on kerätty jo paljon todistusaineistoa.
Olga Silfver muistutti, että naisiin ja muihin sukupuoliin sodassa kohdistuvat seksuaalirikokset tulevat liian harvoin päivänvaloon. Usein tämä johtuu häpeästä tai muusta kuormituksesta.
"Sotarikoksia tutkimalla voidaan antaa uhriksi joutuneille ihmisille ääni. Esimerkiksi seksuaalirikoksia tutkimalla voidaan vaikuttaa myös naisten asemaan", sanoi Matti Raatikainen, joka johtaa EU:n siviilikriisinhallintamissiota Ukrainan viranomaisten tukena.
Rannan mielestä myös kuolleiden oikeuksista on puhuttava.
"Meillä kaikilla on oikeus tulla haudatuksi hautaan, joka kantaa omaa, oikeaa nimeämme. Eloonjääneillä on oikeus tietää, mitä heidän rakkailleen on tapahtunut, ja oikeus haudata omaisensa."
Luonnon tuhoaminen on tärkeää huomioida sotarikosten tutkinnassa, Raatikainen muistutti. Ukrainan ympäristön tuhoamisen vaikutukset ulottuvat jopa vuosisatojen päähän.
Jos vääryydet jäävät selvittämättä, se hapertaa yhteiskuntia.
"On tärkeää, että totuus tulee sotarikosten tutkinnassa ilmi, jottei tulla tilanteeseen, jossa Venäjä on nyt: totuuksia kirjoitetaan uudelleen vallanpitäjien mielen mukaan", Ranta sanoi.
Sotatraumat on kohdattava ja hoidettava
Olga Silfver ja Pekka Haavisto nostivat esiin, että sota raaistaa aina yhteiskuntia. Tämä näkyy esimerkiksi perheväkivallan lisääntymisenä ja vaikenemisen kulttuurina, ellei sotatraumoja käsitellä. Traumojen hoidon onkin oltava osa Ukrainan jälleenrakennusta.
Silfver huomautti, että koko Ukrainan väestö lapsia myöten on traumatisoitunut. Kaikilla on vähintäänkin kauhujen todistajan taakka.
Hän uskoo, että tuleva jälleenrakennus voi lisätä Ukrainan yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, jos se hoidetaan oikein.
"Kun jälleenrakennusta aletaan suunnitella, kaikkien ääni on saatava esiin, jotta saamme yhteiskunnan, joka huomioi kaikki ryhmät. Toivon Ukrainaan lisää läpinäkyvyyttä."
Myös Helena Ranta painotti tasa-arvonäkökulmaa tulevassa rauhanprosessissa.
"Ne rauhansopimukset, joita on historiassa tehty, ovat näennäisesti sukupuolineutraaleja, mutta ne ovat miesten kirjoittamia. Naiset on otettava mukaan rauhansopimuksen solmimiseen – puolta kansasta ei saa unohtaa", hän sanoi.
Keskustelijat ymmärsivät suomalaisten huolta ja ahdistusta Venäjän hyökkäyssodasta. Heidän mielestään jokainen voi tehdä tilanteessa jotakin.
"Miten me voimme vahvistaa omaa turvallisuuttamme ja miten voimme auttaa Ukrainaa? Murehtimalla sitä, mitä Moskovassa tapahtuu, emme voi tätä asetelmaa muuttaa, mutta omilla teoillamme voimme vaikuttaa", Pekka Haavisto sanoi.
”Me suomalaiset voimme vaikuttaa monilla tasoilla: valtion tasolla, kansainvälisillä prosesseilla ja sopimuksilla, kansalaisjärjestöjen työllä, yksittäisten ihmisten osallistumisella ja keskustelun jatkamisella”, Anna Könönen sanoi.
"Älkää turtuko tähän sotaan, me tarvitsemme teidän tukeanne ", Olga Silfver vetosi.
Katso paneelikeskustelun tallenne MTV Katsomosta!