Helena Ranta Forum, WFP ja Pohjoismaiden ministerineuvosto etsivät SuomiAreenassa 26.6.2024 vastauksia aikamme suuriin haasteisiin. Rauhan ja vakauden lisääminen on mahdollista, mutta edellyttää tahtoa, rahoitusta ja aitoa kansainvälistä kumppanuutta.
”Olemme todennäköisesti siirtyneet pysyvästi polykriisin aikaan. Meille ei tule enää koskaan sellaista ylellisyyttä, että meillä on vain yksi kriisi kerrallaan ratkaistavana. Jos emme opi yhteiskuntina hallitsemaan useita kriisejä yhtä aikaa, emme tule pärjäämään”, sanoi kansanedustaja Oras Tynkkynen SuomiAreenassa Helena Ranta Forumin, WFP:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteisessä paneelikeskustelussa.
Lavaohjelmassa Tynkkynen, professori Helena Ranta, WFP:n kumppanuusvastaava Heidi Olli ja toimittaja Zahra Karimy pohtivat, miten voimme lisätä rauhaa ja vakautta useiden päällekkäisten kriisien aikana. Keskustelun moderoi Helena Ranta Forumin puheenjohtaja Anne Palm.
”Meidän pitäisi pystyä venymään sellaiseen ajatteluun, että ratkaisemme yhtä aikaa Ukrainan tilannetta, Gazan tilannetta, ilmastokriisiä ja luontokatoa ja nälänhätiä ympäri maailmaa. Se on hirvittävän vaikeaa, mutta siihen meidän pitää pyrkiä”, Tynkkynen täydensi analyysiaan maailman tilasta.
Sodat ja ilmastokriisi lisäävät nälkää
Heidi Olli kiinnitti yleisön huomion siihen, että elämme historiallisen vaikeaa ruokaturvattomuuden aikaa. Nälkäkriisin syyt ovat useissa päällekkäisissä kriiseissä. Yli 300 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista nälästä ja noin 42 miljoonaa hätätilan tasoisesta nälästä.
”Konfliktit ja aseelliset selkkaukset ovat merkittävä nälän aiheuttaja. Noin 70 prosenttia maailman nälkää näkevistä ihmisistä asuu sota- ja väkivalta-alueilla. Ilmastokriisi on toinen suuri syy nälän lisääntymiseen. Myös koronapandemia on jättänyt jälkeensä vakavia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, jotka ovat heikentäneet ruokaturvaa”, Olli sanoi.
Hän muistutti myös riittävän rahoituksen tärkeydestä. Tällä hetkellä humanitaaristen järjestöjen rahoitus ei ole lähellekään riittävä, jotta kaikkia akuutista ruokaturvattomuudesta kärsiviä voitaisiin auttaa.
Naiset ja nuoret mukaan kriisien ratkaisemiseen
Helena Ranta keskittyi puheenvuoroissaan sotien ja konfliktien syihin ja ratkaisuihin. Hän nosti esiin erityisesti Ukrainan tilannetta.
”Näyttää siltä, että tänä päivänä kansainväliset sopimukset ja sodan oikeussäännöt on heitetty roskakoriin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on YK:n peruskirjan loukkaus”, hän totesi.
Afganistanista lapsena Suomeen muuttanut Zahra Karimy piti keskustelussa esillä Afganistanin kriisiä.
”Tilanne on äärimmäinen. Kun Taliban nousi valtaan, tytöt ja naiset olivat ensimmäisiä, joilta evättiin kaikki oikeudet. Toivonpilkahdus on, että Afganistanissa toimii salaisia kouluja, joissa tytöt ja naiset oppivat lukemaan”, Karimy sanoi.
Keskustelijat painottivat, että naiset ja tytöt on otettava mukaan rauhanprosesseihin ja jälleenrakennukseen.
”YK:n päätöslauselma Naiset, rauha ja turvallisuus korostaa naisten merkitystä aktiivisina toimijoina. Meidän täytyy työskennellä sen eteen, että koko väestö on todellakin edustettuna rauhanneuvotteluissa”, Helena Ranta sanoi.
Karimy muistutti myös nuorten roolista maailman muuttamisessa.
”Nuoret ovat pettyneitä vallanpitäjiin, mutta silti heillä on toivoa. On hienoa, että nuoret ovat ensimmäisiä, jotka lähtevät osoittamaan mieltään ja käyttämään ääntään paremman maailman puolesta.”
Pohjoismainen yhteistyö voi näyttää esimerkkiä maailmalle
Panelistit pitivät koordinoitua kansainvälistä yhteistyötä parhaana vastauksena useaan päällekkäiseen kriisiin, vaikka sääntöpohjainen maailmanjärjestys natiseekin liitoksissaan. Oras Tynkkynen muistutti, että hyvinkin eripuraiset valtiot ovat pystyneet yhteistyöhön kriisiaikoina. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina tekevät ilmastokriisissä yhteistyötä, vaikka ovat kauppapolitiikassa riitaisia.
Hän korosti tarvetta sillanrakentamiselle globaalin pohjoisen ja etelän välille.
”Globaalin pohjoisen pitää päästä irti sellaisesta ajattelusta, että pyydetään apua ja tukea, kun se sopii meidän intresseihimme, mutta ei olla valmiita vastavuoroiseen kumppanuuteen. Tässä Suomi ja Pohjoismaat voisivat näyttää mallia.”
Myös muut panelistit näkivät pohjoismaisessa yhteistyössä voimaa ja mahdollisuuksia.
”Pohjoismaat voivat näyttää esimerkkiä maailmalle ja tuomita ne vääryydet, jotka kohdistuvat [sodissa] pääsääntöisesti siviiliväestöön”, Helena Ranta sanoi.
Katso keskustelu MTV Katsomossa
Kuvat: Laura Karlin/norden.org