Esiintyjät

Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professori emerita Sirkka Ahonen on urallaan paneutunut muun muassa historiankäyttöön konfliktien jälkeisissä yhteiskunnissa. Hän on tutkinut historiankäyttöä muun muassa 1990-luvun Virossa, Saksassa, Bosniassa ja Etelä-Afrikassa. 

Helena Ranta Forumissa Sirkka puhuu siitä miten yhteisö muistaa ja käsittelee omaa menneisyyttään ja pohtii voiko yhteisöä estää hakemasta moraalista oikeutta menneisyyden koettelemuksista.

Ulkoministeri Pekka Haavisto valittiin ensimmäisen kerran kansanedustaksi vuonna 1983 ja hän on toiminut ympäristö- ja kehitysministerinä vuosina 1995-1999 ja 2013-2014. Hän myös toimi usean vuoden ajan Helsingin kaupunginvaltuustossa ja oli presidenttiehdokkaana vuosina 2012 ja 2018.

Haavistolla on laajaa ulkopoliittista kokemusta. Hän on toiminut YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n sotien ympäristövaikutusten selvitystyön puheenjohtajana Balkanilla, Afganistanissa, Irakissa, Liberiassa, miehitetyillä palestiinalaisalueilla ja Sudanissa. Tämän lisäksi Haavisto toimi Euroopan Unionin erityisedustajana Sudanissa, YK:n erityisasiantuntijana Darfurin rauhanprosessissa sekä ulkoministerin erityisedustajana Afrikan kriiseissä.

Lisäksi Haavisto on toiminut useissa luottamustehtävissä eri toimialoilla, kuten European Institute of Peace -organisaation hallituksen puheenjohtajana vuosina 2016–2019, Setlementtiliiton hallituksen puheenjohtajana 2014–2019 ja WWF:n hallintoneuvoston puheenjohtajana 2011–2013.

[Valokuvaaja: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia]

Niillas Holmberg (s. 1990) on utsjokelainen kirjailija ja muusikko. Häneltä on julkaistu kuusi runokokoelmaa ja häntä on käännetty yli kymmenelle kielelle. Holmbergin esikoisromaani Halla Helle (Gummerus) julkaistiin helmikuussa 2021.

Hänet on palkittu mm. Lapin Rahaston taiteen palkinnolla sekä Kirsi Kunnas Runopalkinnolla ja hän on ollut kahdesti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaana.

Holmberg on ollut mukana useissa liikkeissä, jotka vastustavat kestämätöntä tai paikallisella tasolla hyväksymätöntä luonnonvarojen käyttöä Saamenmaalla. Hänet tunnetaankin saamelaisten ja alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden puolestapuhujana.

KM Maija Koivisto on yksi Viitotut muistot -hankkeen tutkijoista ja viittomakielisen yhteisön jäsen. Koivisto tekee myös väitöskirjaansa Helsingin yliopistoon. Koivisto tutkii valtiotieteiden väitöskirjassaan kuurojen naisten lähihistoriassa tapahtuneita rotuhygieenisin perustein tehtyjä sterilisaatioita ja abortteja. 

Helena Ranta Forumissa Koivisto esittelee tutkimushanketta ja pohtii positiotaan tutkijana, joka on myös viittomakielisen yhteisön jäsen. 

Oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman on pitkään pohtinut inhimillistä muistia suhteessa oikeusprosessiin. Hän on pitkään työskennellyt erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosprosesssien parissa käytännössä ja toimii myös Åbo Akademin oikeuspsykologian tutkimusryhmässä tutkijana.

Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluvaat mm haastattelu- ja kuulustelumetodit, turvapaikkaprosesseihin liittyvät haastattelut sekä päätöksenteko, lasten kaltoinkohtelun esiintyvyys, ilmitulo sekä riskitekijät, seksuaalirikosten uhrien halukkuus tehdä rikosilmoitus sekä silminnäkijätunnistukset. Lisäksi hän tutkii näyttöön perustuvia menetelmiä, joilla arvioida epäilyjä lapsiin kohdistuneesta väkivallasta.

Korkman on toiminut asiantuntijatodistajana useissa merkittävissä oikeustapauksissa niin Suomessa kuin Ruotsissa. Julia Korkman myös kouluttaa oikeuslaitoksen, poliisin, sosiaali- ja terveysviranomaisten, maahanmuuttoviraston ammattialaisia sekä myös näissä avustavia oikeustulkkeja. Lisäksi hän on vastuussa ensimmäisestä valtakunnallisesta, poikkitieteellisestä oikeuspsykologian erikoistumiskoulutuksesta. Korkman valittiin syksyllä 2020 eurooppalaisen oikeuspsykologiayhdistyksen EAPL:n seuraavaksi puheenjohtajaksi.

VTT Kaari Mattila työskentelee Ihmisoikeusliiton pääsihteerinä. Hän on toiminut ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta 25 vuoden ajan eri rooleissa: kansalaisjärjestöissä, ulkoministeriössä ja yliopistolla. Kaari on kansainvälisen FIDH:n (International Federation for Human Rights) johtokunnan jäsen ja Suomessa mm. eduskunnan ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunnan jäsen.

Kaarin mielestä vähemmistöihin, alkuperäiskansoihin ja esim. lapsiin kohdistuneet historian vääryydet on käsiteltävä niin oikeudenmukaisuuden kuin taakkasiirtymien katkaisemisen takia. Aiempien vääryyksien nivoutuminen nykypäivän ihmisoikeusongelmiin on tärkeää tunnistaa, ja kertoa näistä esim. kouluopetuksessa. Ihmisoikeusliitto on ollut aloitteellinen Suomessa historian vääryyksien tutkimisen käynnistämiseksi. Kaari on mukana Kuurojen Liiton työryhmässä, joka osallistuu ja vaikuttaa kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneiden vääryyksien selvittämisprosessiin. Valtioiden ja esim. vähemmistöjen tai alkuperäiskansojen välinen valtaepäsymmetria on oleellista huomioida vääryyksien ja totuuksien selvittämisessä. Ennen mahdollista sovintoa on tiedettävä, mitä kaikkea on tapahtunut ja miksi. Niillä, joihin vääryydet ovat kohdistuneet, on tärkeää olla keskeinen rooli totuus- ja sovintoprosesseissa.

FT Ulla-Maija Peltonen on folkloristiikan dosentti ja tietokirjailija. Hän on tutkinut sisällissodan muistitietoa ja kerrontaa väitöskirjassaan "Punakapinan muistot" ja tutkimuksessa "Muistin paikat". Hänen tuorein julkaisunsa "Barbaria ja unohdus" käsittelee historian kipujälkiä ja vaikeaa kulttuuriperintöä. Hän on myös äskettäin ilmestyneen ”Arkistot ja kulttuuriperintö” artikkelikokoelman toinen toimittaja ja kirjoittaja.