Kahvi-/teetarjoilu Minerva-torin (K226) aulassa 8.30 alkaen.
8.00–9.00 Ainedidaktiikka-lehden toimituskunnan kokous (Minnerva-tori K222b)
9.00–9.15 Ainedidaktisen seuran puheenjohtajan tervehdys ja symposiumin avaus (Minerva-tori K226)
9.15–10.00 Mikko Puustinen: Mihin tarvitaan ainedidaktiikkaa omien totuuksien aikana? (Minerva-tori K226)
10.00–11.00 Osallistava paneeli: Ainedidaktiikka tulevaisuudessa (ks. tarkempi kuvaus alempana) (Minerva-tori K226)
11.00–12.00 Lounastauko (Unicafe Olivia)
12.00–13.30 Teemaryhmät 1 (Minerva, Athena)
13.30–14.00 Tauko ja kahvi-/teetarjoilu (Minerva-torin (K226) aulassa)
14.00–15.30 Teemaryhmät 2 (Minerva, Athena)/Vapaamuotoiset tapaamiset ja verkostoitumista
15.30–16.00 Symposiumin päätös (Minerva-tori K226)
Kierrätystapahtuma
Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan KekePeda työryhmä järjestää symposiumin päivänä tiedekunnan kierrätystapahtuman. Tapahtumassa on mm. kirjojen kierrätyspiste (voit lahjottaa omia kirjoja ja napata mukaan uusia), Unicafen kasvistuotteiden maistiaiset, taidenäyttely, opiskelijoiden järjestämä kahvila, korjaustyöpaja ja paljon muuta. Kaikki symposiumin osallistujat ovat tervetulleita vierailemaan tapahtumassa!
Osallistava paneeli: Ainedidaktiikka tulevaisuudessa
Ajankohta: pe 13.2.2026 klo 10.00–11.00
Paikka: Minerva-tori K226, Minerva-rakennus (Siltavuorenpenger 5A), Helsingin yliopisto
Osallistava paneeli on keskustelutilaisuus, jossa kuka tahansa voi istua panelistin paikalle ja käyttää puheenvuoron.
Paneelin teema on Ainedidaktiikka tulevaisuudessa. Tilaisuuden avaavat neljä alustajaa, jotka pohtivat muun muassa seuraavia kysymyksiä: Millainen on ainedidaktiikan merkitys tulevaisuuden opettajankoulutuksessa? Millaisia eväitä ainedidaktinen tutkimus antaa tulevaisuutta kohti kasvattamiseen? Mitä Suomen ainedidaktinen tutkimusseura tekee tulevaisuudessa merkityksellisen ainedidaktiikan esillä pitämiseksi?
Keskustelu jatkuu alustuspuheenvuorojen jälkeen siten, että kuka tahansa läsnäolijoista voi osallistua keskusteluun liittymällä paneeliin. Toivotamme tervetulleiksi erilaiset ainedidaktiseen tutkimukseen ja niiden käytännön sovellutuksiin pohjautuvat puheenvuorot. Tulevaisuus on tuntematon, mutta ehkä voimme silti sanoa jotakin siitä, mikä on ainedidaktiikan merkitys hyvän tulevaisuuden rakentamisessa.
Alustajat: Sara Routarinne (Turun yliopisto), Eila Lindfors (Turun yliopisto), Antti Laherto (Helsingin yliopisto), Venla Bernelius (opetus- ja kulttuuriministeriö)
Paneelissa sovelletaan Long Table Discussion -menetelmää. Lue lisää:
Ainedidaktinen symposiumi järjestetään Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Siltavuorenpenkereellä (5A) Minerva-rakennuksessa.
Mikko Puustinen:
Mihin tarvitaan ainedidaktiikkaa omien totuuksien aikana?
Samalla kun taloudelliset paineet, poliittinen polarisaatio ja sosiaalinen media haastavat kasvatuksen ja koulutuksen, koulun toivotaan vastaavan näihin kehityskulkuihin. Puheenvuorossani esitän, että totuudenjälkeiseksi kutsutun ajan ilmiöihin ei voi vastata ilman tietoon nojaavaa dialogia, joka pyrkii torjumaan tasapainoharhoja ja antaa välineitä arvioida informaation luotettavuutta. Jotta koulu ei jäisi polarisaation jakolinjojen vangiksi, tarvitaan luotettavaa tietoa ja ymmärrystä tiedon rakentumisesta. Tätä ymmärrystä rakentavat tieteenalat ja niistä kumpuavat oppiaineet, joiden tietoon ainedidaktiikka johdattaa. Ovatko oppiaineet ja ainedidaktiikka sittenkään vanhanaikaisia, kuten joskus on esitetty?
________________________
Dosentti Mikko Puustinen on historian ja yhteiskunnallisten aineiden didaktiikan yliopistonlehtori. Puustinen on tutkinut historian ja yhteiskunnallisten aineiden opetusta, yliopistojen keskustelukulttuuria, koulutuksesta käytävän julkisen keskustelun retoriikkaa ja opettajankoulutusta. Viime aikoina Puustisen tutkimus on kohdistunut tietoon koulun oppiaineiden, opettajan työn kasvatustieteellisten perustan ja kestävän tulevaisuuden näkökulmista. Hän on erityisen kiinnostunut koulutuksen ja yhteiskunnan välisistä vuorovaikutuksista sekä koulutuksen välittämän tiedon rekontekstualisoitumisesta yhteiskunnallisissa ja pedagogisissa prosesseissa.