Yleissivistys ja mielekäs oppiminen – niistä Kirsti Lonka puhuu mielellään, kun aiheena on suomalaisen koulutus. Hänen mielestään koko yhteiskunnan vahvuus on, että koulutusta arvostetaan ja että oppimisen ja koulun kehittäminen perustuu pitkäkestoiseen tieteelliseen tutkimukseen.
– Tiedämme paljon oppimisesta ja siitä, miten sitä voi parantaa sekä yksilön kannalta että sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kun uudistuksia tehdään, asiantuntijoita kuullaan laajasti, Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professorina työskentelevä Lonka sanoo.
Longan mukaan koulutuksen arvostus on 1800-luvun sivistyneistön peruja. Lönnrot, Runeberg, Topelius ja Snellman olivat kaikki Helsingin yliopiston professoreita. Lönnrot loi Kalevalan ja uudisti Suomen kieltä ja kulttuuria, Snellman oli mukana tuomassa opettajankoulutusta Suomeen.
Lonka peräänkuuluttaa myös nykypoliitikoilta luottamusta tieteeseen ja tutkijoihin.
– Tiede tutkii asioita eri näkökulmista. Ei ole tutkijoiden tehtävä kertoa, onko jokin yksittäinen menetelmä hyvä. Sen sijaan voimme kertoa, millaiset oppimisen elementit ovat todennäköisesti hyödyllisiä.
Tiede kumoaa teknologiaan liitettyjä harhaluuloja
Kirsti Lonka on mukana monitieteellisessä strategisen tutkimuksen Digiconsumers-hankkeessa, jossa tutkimus kohtaa käytännön. Keskiössä ovat nuorten tulevaisuuden taidot, kuten esimerkiksi yrittäjyys ja digitaaliseen yhteiskuntaan osallistuminen.
Ydinkysymykset liittyvät oppimiseen ja teknologiaan sekä siihen, miten kouluissa pystyttäisiin kehittämään uudenlaista pedagogiikkaa sekä kasvokkaisia kohtaamisia, että digitaalista teknologiaa hyödyntämällä.
Myös Bridging the Gaps -projektissa tutkitaan, mikä yhteys teknologian käytöllä on koulumenestykseen. Samalla mitataan lukiolaisten unta, liikuntaa ja yleistä hyvinvointia. Longan mukaan teknologian vaikutuksesta teini-ikäisen aivoihin on paljon kuumia mielipiteitä.
– Mikään yksittäinen tutkimus ei kerro, onko jokin toiminto hyvästä tai pahasta. Esimerkiksi aktiivinen teknologian käyttö saattaa olla yhteydessä myös aktiiviseen liikuntaharrastukseen, kun nuoret jakavat verkossa urheilusuorituksiaan. Korona-aikana ne oppilaat saavat valtavan edun, jotka ovat koulussa jo opiskelleet älypuhelimen avulla ja samalla oppineet säätelemään puhelimiensa käyttöä. Tutkimme myös tätä asiaa tarkemmin juuri nyt.
Lonka korostaa, että joskus tiede voi hälventää myös turhia ennakkoluuloja. Aikaisemmin esimerkiksi pelaamista pidettiin yksinomaan haitallisena.
– Aivotutkimus on osoittanut, että pelaamisen kautta oppii strategista ajattelua, motorista koordinaatiota, sosiaalisia taitoja ja keskittymistä. Harva pelaa yksin, se on usein sosiaalista toimintaa.
Tavoitteena mielekäs oppiminen ja hyvät oppimisen mahdollisuudet
Lonka korostaa, ettei suomalainen koulu ole ”kulttuurimuseo”. Säilyäkseen yhtenä maailman parhaista se vaatii jatkuvaa, tieteeseen perustuvaa uudistamista.
Keskiössä ovat opettajat, ja myös heitä tutkitaan. Juuri päättyneessä Learning2be-tutkimusprojektissa tutkittiin opettajien vuorovaikutuskoulutusta viidessä Euroopan maassa.
– Tiedämme entuudestaan, että kun vuorovaikutus ei toimi opettajan ja oppilaan välillä, syntyy konfliktitilanteita. Se heikentää oppimisen mahdollisuuksia koulussa. Hankkeessa saatiin uutta tietoa siitä, millaisella koulutuksella tähän voisi vaikuttaa.
Rahan puutteessa opettajankoulutuksesta on vähennetty juuri vuorovaikutusopintoja. Longan mielestä niistä ei saisi missään nimessä leikata.
– Tutkimuksessamme on osoitettu, että jo muutaman päivän koulutus auttaa opettajia oppimaan rakentavaa vuorovaikutusta. Sitä ei kuitenkaan opita luennoilla, vaan vuorovaikutteisilla menetelmillä.
Viesti päättäjille: lisää luottamusta ja rohkeutta
Lonka toivoo poliitikoilta luottamusta tutkijoihin ja rahoitusta myös sellaiseen tutkimukseen, jonka lopputulosta ei tiedetä.
– Tieteellistä tutkimusta ei tehdä, jotta ajettaisiin omaa asiaa, vaan jotta saataisiin asioista mahdollisimman totuudellinen kuva. Kun uutta tietoa tulee, kuva voi myös muuttua.
Kirsti Lonka näkee koulutuksen tärkeänä osana yleissivistyksen muodostumista. Jos koulutus ajautuu rappion tilaan, se lisää eriarvoisuutta ja uhkaa jopa maailmanrauhaa. Koulutus on avain myös kehitysmaiden auttamiseen ja väestöräjähdyksen pysäyttämiseen.
– Yleissivistykseen kuuluvat muun muassa taidot olla ihmisten kanssa, laaja-alainen ajattelu, kyky käyttää teknologiaa järkevällä tavalla sekä rakentava itseilmaisu. Jos ne katoavat, olemme Trump-kulttuurissa, jossa pelätään, huudetaan ja räyhätään.