Riikka Ristola – JUBILEE 50 -juhlavuoden alumni

Kasvatustieteellisen tiedekunnan JUBILEE 50 -juhlavuoden alumniesittelyiden sarjassa vuorossa on mediakasvatuksen kautta pankkimaailman johtotehtäviin patikoinut KM Riikka Ristola.

Milloin valmistuit kasvatustieteiden maisteriksi luokanopettajan koulutussuunnasta? 

1997 

Mikä sai sinut kiinnostumaan luokanopettajan koulutuksesta?

Viisivuotiaana olin Metsolan koulussa, Kotkassa mummoni luokassa vieraana ja muistan sen vieläkin elävästi. Ihailin valtavasti tapaa, jolla mummoni sai kaikki ekaluokkalaiset innostumaan lukemisen alkeista.  Myöhemmin omien kouluvuosien myönteiset koulukokemukset ja erityisesti monet hyvät opettajat vaikuttivat varmasti opiskeluvalintaan. Joukkuekilpaurheiluharrastukseni muodostelmaluistelussa antoi myös buustia valmentamisen suuntaan.

Kerro miten työpolkusi on edennyt?

Omaa työelämää yhdistää osaamisen ja organisaation kehittäminen, erilaisten digiloikkien tukeminen sekä asiakaslähtöisyys. Valmistumisen jälkeen jäin hetkeksi töihin Mediakasvatuskeskukseen tukemaan Suomi Tietoyhteiskunnaksi -strategiaa ja tutkimaan miten teknologia muuttaa vuorovaikutusta oppimistilanteissa. Työ koulutussuunnittelijana ja koulutuspäällikkönä projektijohtamisen koulutus- ja konsulttifirmassa antoi paljon oppia aikuisten oppimisesta ja organisaatioiden kehittämisestä sekä myös myynnistä. Vuorovaikutustaidoista ei ollut haittaa seuraavassakaan työssä Sanomien Learning -liiketoiminnassa, jossa myin osaamisen kehittämisen ratkaisuja erilaisille yrityksille. Matka finanssialalle alkoi Nordeasta, johtamisen ja esihenkilötyön kouluttajana, josta siirryin itse johtamaan Suomen Vähittäispankin HRD-yksikköä. Finanssiala on tunnettu vahvasta panostuksesta henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja myös asiakaskokemusta erityisesti kehitetään ja valmennetaan.  Erilaisten pohjoismaisten HR-roolien jälkeen siirryin Nordeasta toiseen pohjoismaiseen pankkiin, Danskeen ensin Suomen HR-johtajaksi ja tällä työskentelen HR Nordic-leadinä, vastaten Suomen, Ruotsin ja Norjan HR Partner –toiminnoista.

Millaisen pohjan arvioit luokanopettajakoulutuksen antaneen sinulle koulun ulkopuolisiin tehtäviin?

Luokanopettajan koulutus on antanut erinomaiset valmiudet työskennellä erilaisissa työtehtävissä, hyvinkin erilaisissa yrityksissä. Pedagogiset taidot ja psykologiset valmiudet niin yksilön kuin ryhmän kohtaamiseen ovat arvokasta pääomaa. Osaamisen kehittäminen yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasolla ovat tänä päivänä jokaisen yrityksen menestyksen avain. Strateginen henkilöstöjohtaminen on ennen kaikkea tunnistaa mitä osaamista tarvitaan tänään, mutta myös huomenna. 

Luokanopettajakoulutuksessa sain valtavan määrän palautetta esimerkiksi opetusharjoitteluissa, joka edelleen auttaa erilaisissa esiintymis-, valmennus- ja fasilitointitilanteissa. Koen että sain myös hyvän pohjan erilaisten haastavien keskustelujen ja ongelmatilanteiden kohtaamiseen. Olin onnekas päästessäni pilotoimaan etäopetusta ja videoneuvottelulaitteistojen hyödyntämisestä opetuksessa. Kerron edelleen ylpeänä tarinaa siitä, miten tein opetusharjoittelun todellisella hybridimallilla, joissa oppilaita oli sekä Kilpisjärvellä että Tuusulassa ja minä pääosin Haagan 2. Norssin etäopetusluokassa paikallisten neljäsluokkalaisten kanssa. Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin yrityksissä vasta harjoitellaan monipaikkaista työtä ja johtamista.

Miten ja miksi arvioit, että KM-luokanopettajan osaamista arvostetaan koulun ulkopuolisessa työelämässä?

Olen aina ylpeästi kertonut olevani koulutukseltani luokanopettaja ja kasvatustieteen maisteri, ja koen että sitä on aina myös arvostettu työelämässä. Meitä opettajan pätevyyden omaavia harvemmin tapaa kauppatieteilijöiden ja insinöörien joukosta, mutta siitä on ollut vain etua. Tekoälyn ja digitalisaation huumassa ihmisosaamisella ja erityisesti oppimisen lainalaisuuksien ymmärtämisellä on kova kysyntä, sillä uusien opittavien (meta)taitojen määrä on valtava. Suomalaista koulua, opettajaa ja opettajankoulutusta arvostetaan myös muissa pohjoismaissa ja meitä pidetään edelläkävijöinä. 

Opettajuus nähdään myös yrityksissä johtajuutena, kykynä vaikuttaa ihmisiin ja erilaisiin ryhmiin, opettajia pidetään hyvinä vuorovaikuttajina ja viestijöinä – ja mitäpä muuta työelämä oikeastaan on? 

Miten arvostusta voisi lisätä?

En koe, että arvostusta ei olisi, päinvastoin. Itse olen viime aikoina kehittänyt omaa hallitustyöskentelyosaamista, ja ajattelen että tulevaisuudessa pyrin myös vaikuttamaan hallitusjäsenyyksien kautta, jolloin voin tehdä vielä näkyvämmäksi, miten loistava opettajakoulutus meillä on Suomessa ja miten ammattitaitoiset opettajat ovat avain suomalaisen perusopetuksen kannalta, josta taas on syytä pitää hyvää huolta suomalaisen yrityselämän kilpailukyvyn kehittämiseksiLisäksi koulujen ja oppilaitosten yhteistyötä yritysten kanssa kannattaa lisätä, jotta näemme yhdessä paremmin tulevaisuuteen.

Mitä terveisiä haluat lähettää opettajankouluttajille?

OKL:ssä tunsin kuuluvani tärkeään yhteisöön, jossa rakennettiin tulevaisuuden koulua, arvostavaa oppijan kohtaamista riippumatta lähtökohdista. Meillä opiskelijoilla oli loistava yhteishenki, ja omalla vuosikurssilla oli hyvin eri ikäisiä opettajaksi opiskelijoita. Opiskelun koulumaisuus loi yhteisöllisyyttä ja harjoittelimme oikeasti opettajan arkea. Mahdollisuus erikoistua eri aineisiin teki tutkinnosta monipuolisen. Tutkinto olikin tuolloin erinomainen yhdistelmä käytäntöä ja teoriaa, akateemisista ajattelun taidoista tinkimättä. 

Toivon, että saisin vielä kerran kohdata kaikki upeat, ammattitaitoiset didaktikot Ratakadun ajoilta, kiittää kaikista viisaista neuvoista, rohkaisusta, kannustuksesta noina opiskeluvuosina. Erityiskiitos kuuluu Janne Sariolalle, joka ensin didaktikkona ja myöhemmin kollegana kannusti hakemaan töitä yritysmaailmasta. Professori Irina Buchberger loi uskoa siihen, että nuorena naisena on mahdollista haaveilla isosti. Anne Vähäpassi kirjoitti oraakkelina palautteen, jossa kannusti pohtimaan mitä muutakin voisin tutkinnollani tehdä. Maija Larmolan äidinkielen opeilla teen edelleen tekstejä ja Hellevi Putkosen rohkeilla metodeilla on ollut käyttöä myös työelämässä. Veikko Poijärven ansiosta tunnen kaikki mökkipihani kasvit ja liikunnan erikoistumisen lajikirjo antoi myöhemmin työhyvinvointia.

Mitä terveisiä haluat lähettää opiskelijoille ja opintoja harkitseville?

Haluan antaa rohkeutta ja uskallusta kokeilla niin työtä koulussa, mutta myös yritysmaailmassa. Tutkinto on todellinen osaamispääoma ja mahdollisuus moniin suuntiin. 

Aiemmat JUBILEE 50 -alumnihaastattelut

Riikka Ristola 
Kaisa Vuorinen 19.3.2024
Markku "Rive" Kanerva 8.2.2024

JUBILEE 50

Kasvatustieteellinen tiedekunta 50 v. vuonna 2024.

Juhlimme vuonna 1974 käynnistettyä akateemista opettajankoulutusta ja filosofisen tiedekunnan kasvatustieteiden osaston perustamista.

Liity alumniyhteisöön

Helsingin yliopiston alumnit ovat verkosto intohimoisia vaikuttajia, jotka uskovat rohkeasti ajattelun voimaan muuttaa asenteita, ihmisiä ja yhteiskuntaa – maailman parhaaksi. Helsinki Alumni -yhteisön jäsenenä pääset mukaan Suomen suurimpaan asiantuntijaverkostoon ja hyödyntämään vain alumneille suunnattuja etuja. Edellytyksenä on, että olet opiskellut Helsingin yliopistossa tutkinnon tai ollut Helsingin yliopistossa töissä tai vaihto-opiskelijana. Tervetuloa mukaan.