Keväisin toukokuun alussa tutkimustilalla vietetään perinteikästä lehmien laitumellelaskua, jossa talven navetassa viettäneet lehmät pääsevät kirmaamaan ensimmäistä kertaa vihreälle nurmelle. Syksyllä järjestettävä Päivä maalla on koko perheelle suunnattu tapahtuma, jonka ohjelmassa on muun muassa poniratsastusta, hevoskärryajelua sekä tutustumista maatilan eläimiin ja koneisiin.
Tutkimustilan alueella liikkuminen on sallittua, mutta edellyttää varovaisuutta erityisesti piha-alueella ja peltoteillä, joilla liikkuu työkoneita. Vierailijoita pyydetään käyttämään hiekkateitä ja välttämään pelloilla liikkumista kasvukauden aikana.
Tilalla asustaa noin 60 lehmää. Kesäisin eläimet laiduntavat päivittäin noin klo 9–13 sään salliessa. Viikin pelloilla kasvaa nurmisäilörehua, joka koostuu useista timotei- ja natalajikkeista sekä raiheinästä. Tämä nurmirehu on Viikin lehmien ruokinnan perusta: lypsylehmien saamasta energiasta yli puolet tulee nurmisäilörehusta.
Viikin tutkimustila tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua nykyaikaiseen, vastuulliseen maatalouteen aivan pääkaupungin kupeessa.
Tervetuloa Viikin tutkimustilalle! Hienoa, että olet vierailemassa ainutlaatuisessa maaseutumiljöössä keskellä Helsinkiä. Jotta vierailusi sujuisi turvallisesti ja miellyttävästi, pyydämme huomioimaan seuraavat asiat:
Tilan alueella saa liikkua vapaasti, mutta erityisesti piha-alueilla ja peltoteillä kannattaa olla tarkkana – työkoneet voivat liikkua näillä alueilla arkipäivisin. Katsothan ympärillesi ja vältät ajoneuvojen läheisyydessä liikkumista. Alueet, joilla työkoneet erityisen paljon liikkuvat, on merkitty erikseen varoituskylteillä
Kesäisin laidunkauden aikana kulkuväylillä voi olla veräjälankoja, kun lehmiä siirretään laitumille tai takaisin navettaan. Langat on merkitty lippusiimoin, mutta etenkin pyöräillessä ne voivat jäädä huomaamatta – kuljethan varovasti. Lähtökohtaisesti on hyvä olla koskematta veräjälankoihin, sillä niissä saatta kulkea sähköä. Jos kuitenkin joudut avaamaan langan, muistathan sulkea sen perässäsi eläinten ja alueella liikkuvien ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi.
Pyydämme käyttämään tilan alueella hiekkateitä ja muita selkeitä kulkuväyliä. Pelloilla liikkuminen ei ole sallittua kasvukauden aikana, jotta viljely ja tutkimus eivät häiriinny. Jos kuvaaminen tai muu toiminta edellyttää pääsyä pelloille, otathan yhteyttä tilan henkilökuntaan etukäteen.
Viikin tutkimustila haluaa tarjota vierailijoiden käyttöön ainutlaatuisen maaseutumiljöön keskellä Helsinkiä. Toivomme, että osoitat vierailijana meille samaa kunnioitusta, kuin me osoitamme sinulle. Muista, että roskien heittäminen luontoon ei kuulu nykyaikaan. Esim. pellolle heitetty juomatölkki saattaa, heinäkoneissa rikkoonnuttuaan, aiheuttaa pahimmillaan lehmän kuoleman. Muista luonnossa liikkuessasi myös lintujen pesintärauha keväisin!
Kiitos yhteistyöstäsi ja tervetuloa nauttimaan maaseudusta keskellä Helsinkiä!
Tutkimustilalla asustaa n. 60 lehmää. Kesäaikaan tutkimustilan eläimet pääsevät nauttimaan laiduntamisesta päivittäin noin klo 9-13. Umpilehmät, hiehot ja vasikat laiduntavat kesäaikaan vuorokauden ympäri. Lehmämme tuottavat vuosittain noin 600 000 litraa maitoa, joka myydään meijeriin. Tutustu tilan eläimiin ja seuraa niiden arkea Instagram-tilillämme!
Nähdään Viikissä! Terveisin: Onneli, Putinella, Embrya, Ribbo, Reebok, Huldra, Riemu, Neziri, Utelias, Söpötär, Lottomax, Octavia, Oili, Primavera, Sisko, Hjärtros, Rölli, Matrix, Grilla, Ulla, Ulriikka, Siru, Unnukka, Sanelma, Pirpana, Urina, Talvikki, Sköna, Soraja, Rising Sun, Upponalle, Brunetta, Suksee, Unelma, Simpukka, Ruusu, Ullamaj, Solly, Olga, Ursula, Ukraina, Sipriina, Siro, Roosa, Ulappa, Rommi, Uikku, Siirappi, Blomstra, Umppa-Lumppa, Ultra, Lera, Taffel, Uhkea, Täyskymppi, Utu, LoveMarie ja Riitasointu.
Viikissä nurmikolta tai niityltä näyttävillä pelloilla kasvaa säilörehunurmea, jossa on monia eri timotei- ja natalajikkeita sekä raiheinää. Nurmirehu on Viikin lehmien, sekä yleisesti ottaen kaikkien nautaeläinten, ruokinnan perusta. Rehua korjataan talteen 2–3 kertaa kesässä ja säilötään myöhempää tarvetta varten joko betonirakenteisiin säilörehusiiloihin tai muoviin käärittyihin pyöröpaaleihin. Lypsylehmien energiansaannista hieman yli puolet tulee nurmisäilörehusta.
Nurmelta korjataan satoa yleensä 3–4 vuoden ajan, minkä jälkeen samalla pellolla viljellään tavallisesti muutama vuosi viljaa, rypsiä tai härkäpapua. Kun peltolohkolla on jälleen nurmen vuoro, nurmisiemen kylvetään keväällä yhdessä viljan kanssa. Vilja suojaa kehittyvää nurmikasvustoa. Kun vilja puidaan syksyllä, nurmi jää kasvamaan. Viikin tutkimustilan pelloista nurmella on tällä hetkellä reilu kolmannes.
Ensimmäinen nurmirehusato korjataan kesäkuun alkupuolella, yleensä ennen juhannusta. Nurmi on niitettäessä noin puolen metrin mittaista. Rehusatoa saadaan kesän aikana kolmella korjuukerralla yhteensä noin 20–30 tonnia hehtaarilta.
Niittämisen jälkeen niittokoneen jättämät kasat, luo'ot, karhotetaan eli kerätään yhteen. Sen jälkeen ne korjataan talteen joko paalaimella tai noukinvaunulla.
Paalain kerää rehun isoon pyöröpaaliin, joka kääritään muovikalvoon pilaantumisen estämiseksi. Noukinvaunu kerää rehun lavalle, josta se puretaan navetan vieressä oleviin säilörehusiiloihin. Noukinvaunu on todella iso kone, joka painaa tyhjänäkin noin 11 tonnia ja täyden kuorman kanssa lähes 25 tonnia.
Paalaimesta ja noukinvaunusta rehun sekaan syötetään muurahaishappopohjaista säilöntäainetta, joka varmistaa rehun säilymisen syöntikelpoisena jopa muutaman vuoden ajan.
Nurmirehusadon korjaamisen yhteydessä rehun sekaan voivat päätyä myös pellolle joutuneet roskat ja muut sinne kuulumattomat esineet. Erityisen vaarallisia ovat luontoon heitetyt alumiiniset juomatölkit, jotka silpoutuvat koneessa partaveitsenteräviksi suikaleiksi. Jos tällainen päätyy rehun mukana lehmän ruoansulatusjärjestelmään, se aiheuttaa lehmälle sisäisen verenvuodon ja erittäin tuskallisen kuoleman. Viethän siis alumiinitölkit Viikin tutkimustilan alueelta ja kauempaakin tölkinkeräykseen!
Viikissä viljellään eniten nurmea, joka on tärkeä rehukasvi lehmille. Nurmi on kasviseos, joka elää monta vuotta. Siinä on yleensä erilaisia heinäkasveja, kuten nurminataa ja timoteita. Usein nurmi sisältää myös apilaa.
Nurmen lisäksi tilalla kasvaa viljaa, rypsiä ja härkäpapua, joista osa menee eläinten ruoaksi ja osa myyntiin. Ruoantuotanto noudattaa tarkkaa viljelykiertoa, ja sadonkorjuun jälkeen vilja kuivataan tai jalostetaan eri käyttötarkoituksiin.
Viikin tutkimustilalle on suunniteltu oma tuotesarja, jossa on tällä hetkellä keittiöpyyhe, emalimuki, tarra-arkki ja postikortti. Tuotteissa on suomalaisen kuvittajan Emma Hagmanin kuvittamana tilan asukkaita ja toimintaan liittyviä kuvituksia. Myymme tilan tuotteita tapahtumissa, pääasiassa laitulemmelaskun aikana. Muulloin tuotteita on saatavilla Helsingin yliopiston päärakennuksesta, jossa sijaitsee Tiedemuseo Liekki ja sen pieni museokauppa. Kaupasta on saatavilla myös muiden Helsingin yliopiston tutkimusasemien tuotteita, Viikin tutkimutila on osa tutkimusasemaverkostoa.
Viikin tutkimustilan hallintaan kuuluva Viikin arboretum eli puulajipuisto on noin 20 hehtaarin kokoinen alue tilan peltojen ja vanhankaupunginlahden välissä. Arboretumissa kasvaa noin 250 eri puu- ja pensaslajia. Alueeseen tutustuminen on helppoa seillä risteilevien polkujen ja ulkoiluväylien ansiosta.
Viikin tutkimustilan alue rajoittuu Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen. Yhdessä nämä alueet muodostavat ainutlaatuisen luonto-, ulkoilu ja maaseutualueen keskelle Helsinkiä. Ruovikkoinen Vanhankaupunginlahti on kansainvälisestikin merkittävä lintuvesi, johon Viikin opetus- ja tutkimustilan rakentamattomat peltoalueet kuuluvat olennaisena osana. Vanhankaupunginlahden alueesta saat lisätietoa Helsingin kaupungin sivuilta.
Tilan pelloilla laiduntaa lehmien lisäksi ajoittain monituhatpäisiä hanhilaumoja, jotka valtavina laumoina esiintyessään vahingoittavat viljelyksiä. Huhtikuusta-syyskuuhun tilan pelloilla saattaa työskennellä hanhikoirapartio, joka karkottaa hanhia pois pelloilta. Työvuorossa olevat koirakot tunnistat huomioliiveistä, joissa lukee yliopiston logo ja teksti “hanhikoirapartio”. Valkoposkihanhet ovat rauhoitettuja, joten hanhien karkotukseen on anottu poikkeuslupa ELY-keskukselta. Lupakirjat ovat koirapartioilla aina mukana.