Tilalla järjestetään myös yleisötapahtumia.
Jos olet kiinnostunut esittelykierroksesta tilalla ota yhteyttä:
viikin-tutkimustila@helsinki.fi
Vuosittain aina toukokuun alussa Viikin tutkimustilalla vietetään lehmien laitumellelaskua. Laitumellelaskussa tilan lehmät pääsevät ensikertaa talven jälkeen laiduntamaan nurmelle.
Viikin lehmät laukkasivat jälleen laitumelle - uutinen 12.5.2022
Päivä maalla on vuosittain järjestettävä, lapsille ja lapsiperheille suunnattu tapahtuma, jonka ohjelmaan kuuluu mm. hevoskärryajelua, poniratsastusta, maatilan koneisiin ja eläimiin tutustumista sekä mukavaa ajanviettoa maaseutumiljöössä. Tapahtuman järjestäjänä toimii maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry. Tapahtuman tiedotusta voit seurata facebookista ajankohdan lähestyessä.
Tilan alueella liikkuminen ei ole kielletty, mutta erityistä varovaisuutta tulee kuitenkin noudattaa etenkin piha-alueella ja peltoteillä, jossa työkoneet liikkuvat.
Kesällä laidunkaudella osa kulkuväylistä saattaa olla väliaikaisesti suljettu veräjälangalla, kun lehmiä viedään päivittäiselle laiduntuokiolleen tai laitumelta takaisin navettaan. Varo veräjälankoja etenkin, jos liikut pyörällä. Vaikka ne on merkitty lippusiiman pätkillä, ne voivat jäädä havaitsematta. Mikäli avaat tien poikki kulkevan veräjälangan, muistathan myös sulkea sen perässäsi.
Kun tutkimustilan alueella, käytä liikkumiseen tarkoitettuja hiekkateitä. Liikkuminen pelloilla kasvukauden aikana on lähtökohtaisesti kielletty. Pelloilla tehtävistä kuvauksista yms. tulee aina sopia etukäteen tilan henkilökunnan kanssa.
Viikin tutkimustila haluaa tarjota vierailijoiden käyttöön ainutlaatuisen maaseutumiljöön keskellä Helsinkiä. Toivomme, että osoitat vierailijana meille samaa kunnioitusta, kuin me osoitamme sinulle. Muista, että roskien heittäminen luontoon ei kuulu nykyaikaan. Esim. pellolle heitetty juomatölkki saattaa, heinäkoneissa rikkoonnuttuaan, aiheuttaa pahimmillaan lehmän kuoleman. Muista luonnossa liikkuessasi myös lintujen pesintärauha keväisin!
Laidunkaudella lypsylehmät ovat laitumella pääsääntöisesti noin klo 9-13. Umpilehmät, hiehot ja vasikat laiduntavat kesäaikaan vuorokauden ympäri.
Viikissä nurmikolta tai niityltä näyttävillä pelloilla kasvaa säilörehunurmea, jossa on monia eri timotei- ja natalajikkeita sekä raiheinää. Nurmirehu on Viikin lehmien, sekä yleisesti ottaen kaikkien nautaeläinten, ruokinnan perusta. Rehua korjataan talteen 2–3 kertaa kesässä ja säilötään myöhempää tarvetta varten joko betonirakenteisiin säilörehusiiloihin tai muoviin käärittyihin pyöröpaaleihin. Lypsylehmien energiansaannista hieman yli puolet tulee nurmisäilörehusta.
Nurmelta korjataan satoa yleensä 3–4 vuoden ajan, minkä jälkeen samalla pellolla viljellään tavallisesti muutama vuosi viljaa, rypsiä tai härkäpapua. Kun peltolohkolla on jälleen nurmen vuoro, nurmisiemen kylvetään keväällä yhdessä viljan kanssa. Vilja suojaa kehittyvää nurmikasvustoa. Kun vilja puidaan syksyllä, nurmi jää kasvamaan. Viikin tutkimustilan pelloista nurmella on tällä hetkellä reilu kolmannes.
Ensimmäinen nurmirehusato korjataan kesäkuun alkupuolella, yleensä ennen juhannusta. Nurmi on niitettäessä noin puolen metrin mittaista. Rehusatoa saadaan kesän aikana kolmella korjuukerralla yhteensä noin 20–30 tonnia hehtaarilta.
Niittämisen jälkeen niittokoneen jättämät kasat, luo'ot, karhotetaan eli kerätään yhteen. Sen jälkeen ne korjataan talteen joko paalaimella tai noukinvaunulla.
Paalain kerää rehun isoon pyöröpaaliin, joka kääritään muovikalvoon pilaantumisen estämiseksi. Noukinvaunu kerää rehun lavalle, josta se puretaan navetan vieressä oleviin säilörehusiiloihin. Noukinvaunu on todella iso kone, joka painaa tyhjänäkin noin 11 tonnia ja täyden kuorman kanssa lähes 25 tonnia.
Paalaimesta ja noukinvaunusta rehun sekaan syötetään muurahaishappopohjaista säilöntäainetta, joka varmistaa rehun säilymisen syöntikelpoisena jopa muutaman vuoden ajan.
Nurmirehusadon korjaamisen yhteydessä rehun sekaan voivat päätyä myös pellolle joutuneet roskat ja muut sinne kuulumattomat esineet. Erityisen vaarallisia ovat luontoon heitetyt alumiiniset juomatölkit, jotka silpoutuvat koneessa partaveitsenteräviksi suikaleiksi. Jos tällainen päätyy rehun mukana lehmän ruoansulatusjärjestelmään, se aiheuttaa lehmälle sisäisen verenvuodon ja erittäin tuskallisen kuoleman. Viethän siis alumiinitölkit Viikin tutkimustilan alueelta ja kauempaakin tölkinkeräykseen!
Tilan pelloilla laiduntaa lehmien lisäksi parhaimmillaan monituhatpäisiä hanhilaumoja, jotka valtavina laumoina esiintyessään vahingoittavat viljelyksiä. Huhtikuusta-syyskuuhun tilan pelloilla työskentelee viiden koirakon hanhikoirapartio, joka karkottaa hanhia pois pelloilta. Koirakot tunnistat huomioliiveistä, joissa lukee yliopiston logo ja teksti “hanhikoirapartio”. Valkoposkihanhet ovat rauhoitettuja, joten hanhien karkotukseen on anottu poikkeuslupa ELY-keskukselta. Lupakirjat ovat koirapartioilla aina mukana.
Tutustu hanhikoiriin facebookissa.
Viikin tutkimustilan hallintaan kuuluva Viikin arboretum eli puulajipuisto on noin 20 hehtaarin kokoinen alue tilan peltojen ja vanhankaupunginlahden välissä. Arboretumissa kasvaa noin 250 eri puu- ja pensaslajia. Alueeseen tutustuminen on helppoa seillä risteilevien polkujen ja ulkoiluväylien ansiosta.
Viikin tutkimustilan alue rajoittuu Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen. Yhdessä nämä alueet muodostavat ainutlaatuisen luonto-, ulkoilu ja maaseutualueen keskelle Helsinkiä. Ruovikkoinen Vanhankaupunginlahti on kansainvälisestikin merkittävä lintuvesi, johon Viikin opetus- ja tutkimustilan rakentamattomat peltoalueet kuuluvat olennaisena osana. Vanhankaupunginlahden alueesta saat lisätietoa osoitteesta vanhankaupunginlahti.fi.