Nykyisen Helsingin yliopiston tutkimustilan pelloilla viljeltiin ruokaa kaupungin asukkaille jo 1500-luvulla, aikana, jolloin Helsinki oli vasta nousemassa kylästä kaupungiksi. Viikin peltojen tuottama sato ei ollut vain elinkeino – se oli yhteisön selviytymisen ehto.
Kaupunki on kasvanut ja peltojen merkitys muuttunut. Viikistä on tullut Helsingin yliopiston kampus, jossa tutkitaan ilmastonmuutosta, maaperän mikrobistoa ja kestävää ruoantuotantoa. Tutkimustilan pellot ovat osa kansainvälisiä tutkimusverkostoja, joiden avulla etsitään ratkaisuja kestävyyden?
Tutkimustilan peltojen keskellä sijaitsee myös Helsingin maa-alueiden maantieteellinen keskipiste. Paikkaa merkitsee puusta veistetty, maatuva veistos, joka esittää viljantähkälyhdettä. Keväällä 2025 paljastettu veistos on maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan alumnin Jani Grönlundin käsialaa – se on kunnianosoitus maatalouden historialle ja maaperän monimuotoisuudelle.
Viikin tutkimustilan tarina onkin kertomus jatkuvuudesta: siitä, miten pelto voi olla yhtä aikaa ravinnon, tieteen ja yhteisön lähde – eilen, tänään ja huomenna.