Virtuaalinen vanha kirjasuomi avaa sähköisen polun paperiseen menneisyyteen
Verkkoaineisto koulujen, yliopistojen ja muiden oppilaitosten käyttöön on valmistunut huhtikuussa. Kaikki sinne suunnitellut tekstit ovat nyt mukana.

Virtuaalinen vanha kirjasuomi (Vvks) sai alkunsa dosentti Pirkko Forsman Svenssonin 80-luvulla pitämistä vanhan kirjasuomen kursseista. Aineistoa alettiin hänen johdollaan muokata verkkomuotoon 2006. Työ on vaatinut graafista suunnittelua, ohjelmointia, transkribointia, äänitystä ja editointia: taustalla onkin monitaitoinen työryhmä. Suuri osa siitä on Helsingin yliopiston nykyisen Norsu-laitoksen eli suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksen opiskelijoita ja tutkijoita.

Kuninkaan käskyjä ja uutisia maailmalta

Teemme tiettäwäxi, että me ylenmielen ia erinomaisen mielicarwauden cansa ymmärämme, qwinga Ylpeys coreudesa ia prameudesa muutamitten Säätyin Personain tykönä [--] enämmin ia enämmin idzens näyttä[.]

Kuningas Kaarle XI:n asetus elokuussa 1664 pyrki suitsimaan aateliston säätynsä ylittävää pukeutumista. Asetuksen allekirjoittajana on myös hänen äitinsä, kuningatar Hedvig Eleonoora.

Tieto-Sanomat, ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, ehti ilmestymisaikanaan kertoa erilaisia uutisia Suomesta ja maailmalta. Joukossa oli myös kaskuja ja juoruja esim. paavista, Turkin keisarista ja merkillisistä avioliitoista. Vuonna 1776 uutisoitiin Vesuviuksen purkautumisesta:

Neapelisa on wiimeis Joulun edellä, se siellä olewa tulta lennättäwä Wuori Wesuwius jällen tawallisesti ruwennut ruiskamaan ja heittämään ulos ilmei walkiaa.

Itseopiskelua missä vain

Aineistoon valittiin monipuolisia tekstinäytteitä erilaisin perustein.

– Tekstit sisältävät historiallisia ja yhteiskunnallisia tietoja tai kuvastavat aikansa elämäntapaa, eikä niistä ole saatavissa nykykielisiä versioita, kuten esimerkiksi Raamatun teksteistä, Pirkko Forsman Svensson kertoo.

Aineisto onkin tarkoitettu myös opetuskäyttöön. Sivustolla on tehtäviä ja harjoituksia vastauksineen, joten se sopii myös itseopiskeluun.

– Vvks:n merkitys opetuksen suhteen siinä, että se yksin riittää opetusmateriaaliksi kirjoitetun suomen kielen historiaan tutustuttaessa, kertoo Norsu-laitoksen kirjastoamanuenssi Mari Siiroinen.

Verkkoaineistona Vvks on saavutettavissa mistä ja milloin tahansa. Aikavälillä 1.5.2015 – 30.4.2016 sivustolla on ollut istuntoja parhaimmillaan yli 350 viikossa. Sivustoa käytetään myös ulkomailta käsin: suurin osa ulkomaisista käyttäjistä on Kiinasta tai Venäjältä.

Selitykset valottavat tekstiä ja historiaa

Vanhoja suomenkielisiä tekstejä löytyy muualtakin verkosta, mutta Mari Siiroinen valottaa Virtuaalisen vanhan kirjasuomen valttia:

– Kaikelle nykylukijaa teksteissä kummastuttavalle löytyy selitykset. On toisaalta kattava vanhan kirjakielen ortografiaa eli oikeinkirjoitusta esittelevä osuus sekä vanhan kirjoitetun kielen kieliopin erikoisuuksia valottava osuus, mutta myös tietoja, jotka asettavat tekstit historialliseen kontekstiinsa.

Tekstit ovatkin täynnä yläindeksejä, joita klikkaamalla saa tietoa sanasta tai sen kontekstista. Niiden avulla saamme tietää, että ”Glasiknappein, ja Corwarengasten ynnä Glasicaulusten ja muitten glasista techtyin cappalden” prameilevasta käytöstä huolehtineen asetuksen oli allekirjoittanut myös holhoojahallitus, sillä Kaarle XI oli asetuksen laatimisen aikaan vasta lapsi.

Vesuviuksen purkauksia oli 1700-luvulla kuusi, joista yhdestä Tieto-Sanomat raportoi. Viimeinen lehden näyte uutisoi, että tilaajien puutteen vuoksi julkaisutoiminta piti toistaiseksi lakkauttaa: ”Ettei ulottuwaisia ostajita tulewan wuoden aiwottuihin Tietosanomihin ole nyt ilmestynyt, niin täytyy niitten ulos-antamisen kanssa seisahtaa joxi kuxi ajaxi.” Vuoden 1776 jälkeen Tieto-Sanomat ei enää ilmestynyt.