Helsingin yliopisto on Suomen ainoa yliopisto, jossa voi opiskella pääaineena Unkarin kieltä ja kulttuuria. Unkaria opetettiin jo 1800-luvulla osana suomen sukukielten tutkimusta, mutta oman lehtoraattinsa se sai itsenäistymisen jälkeen, kun Suomi vahvisti suhteitaan eurooppalaisiin ystäviin. Kulttuuripolitiikan tuolloista suuntausta kuvaa, että viron lehtoraatti perustettiin jo 1923 ja unkarin 1925, kun taas esimerkiksi tanskan, norjan ja islannin kielet saivat omat lehtoraattinsa vasta 1960-luvun lopulla. Vuonna 1929 perustettu unkarilainen laitos oli yliopiston vanhimpia. Myöhemmin unkarinopetus palasi juurilleen suomalais-ugrilaisen laitoksen yhteyteen.
Kuluneen sadan vuoden aikana Unkarissa valta on vaihtunut monesti. Kärjistäen voidaan sanoa, että suomalaisten unkarinopintoja on siivittänyt mielenkiinto milloin heimoaatetta, milloin sosialismia tai Euroopan valtavirrasta poikkeavaa politiikkaa kohtaan. Unkarin kieltä ja kulttuuria voivat vapaasti opiskella kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat sekä avoimen yliopiston kautta tulevat. Unkarin kursseilla käykin monen eri alan edustajia täydentämässä osaamistaan unkarin kielitaidolla tai unkarilaisen kulttuurin tuntemuksella.
Suomen kielen opiskelijoita kursseille ohjaa se, että heidän opintoihinsa kuuluu yhden sukukielen kurssi. Sukukielivaatimuksen tarkoituksena on auttaa opiskelijoita hahmottamaan suomen kieli kielikuntamme osana. Unkarin yhteiskuntaa ja historiaa käsittelevät kurssit kiinnostavat myös esimerkiksi kulttuurien tutkimuksen opiskelijoita.
Unkarin lehtoraatin satavuotista historiaa juhlistetaan 29.10. järjestettävän Sata vuotta, száz év -seminaarin muodossa. Ohjelmassa on entisten ja nykyisten opettajien ja opiskelijoiden esityksiä sekä paneelikeskustelu, jotka valottavat opintosuunnan tarvetta ja merkitystä niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta.