Teknologiat eivät juurru yhteiskuntaan ilman ihmislähtöistä lähestymistapaa

n pääsihteeri Gabi Lombardo vieraili Helsingin yliopistossa järjestetyssä EASSH:n tutkijapäivässä, jossa aiheena oli ihmistieteiden näkyvyys ja vaikuttavuus, uudet avaukset ja mahdollisuudet vaikuttaa eurooppalaisella tasolla. Lisäksi Lombardo puhui suomalaisten EASHH-jäsenyliopistojen järjestämässä paneelissa sivistyksestä osana Euroopan kilpailukykyä.

Tutustu tilaisuuden tallenteeseen .

Globaalit ongelmat ratkeavat tieteenaloja yhdistämällä

EU:ssa valmistellaan jo seuraavaa tutkimus- ja innovaatiorahoituksen ohjelmakautta vuosille 2028–2034. Suomessa puolestaan muotoillaan parhaillaan kansallisia näkemyksiä tähän tulevaan EU-ohjelmakauteen.

– Helsingin yliopistolle on olennaista, että tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horisontti Euroopan rahoittama tutkimus pysyy laaja-alaisena ja monitieteellisenä. Vain yhdistämällä eri tieteenalojen näkökulmia pystytään vastaamaan isoihin globaaleihin ongelmiin, jotka ovat aina monimutkaisia ja kytkeytyvät moniin eri yhteiskunnan osa-alueisiin, sanoo :n johtaja, viestinnän ja mediatutkimuksen professori Risto Kunelius.

– EU:n tutkimuspolitiikka on tällä hetkellä kehittymässä suuntaan, jossa yhteiskunta- ja humanistiset alat eriytetään omaksi kokonaisuudekseen ja erotetaan esimerkiksi teknologian kehittämisestä. Tällainen eriyttäminen on paitsi vanhentunutta myös kilpailukyvyn kannalta haitallista. SSH-tieteet voivat merkittävästi tukea teollisuuden kilpailukykyä ja teknologista itsenäisyyttä, kun niille annetaan riittävästi tilaa Euroopan kilpailukykyrahaston politiikkakokonaisuuksissa, kuten puhtaan siirtymän, terveyden, bioteknologian, digitaalisen johtajuuden sekä puolustuksen ja avaruuden teemoissa.

Ilman ihmislähtöistä lähestymistapaa uudet teknologiat tai innovaatiot eivät välttämättä juurru yhteiskuntaan tai saa kansalaisten hyväksyntää. Sosiaaliset ja eettiset näkökulmat sekä ihmisten käyttäytymiseen liittyvät tekijät ratkaisevat, miten hyvin innovaatiot lopulta onnistuvat ja leviävät. 

Tutkijoiden rooli EU:n tutkimusohjelmien vaikuttamisessa 

Ihmis- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus auttaa ymmärtämään ihmisten tarpeita, arvoja ja yhteiskunnallisia vaikutussuhteita. Kriisien täyttämässä ajassa tämä tiedontarve täytyy ottaa vakavasti myös poliittisessa päätöksenteossa. SSH-alojen tutkimusrahoitus tukee sekä uusien innovaatioiden hyödyntämistä että yhteiskuntien resilienssiä ja demokraattista legitimiteettiä. 

EASSH-verkosto toimii yhtenä Helsingin yliopiston ihmis- ja yhteiskuntatutkijoiden äänitorvena Euroopan unionin tutkimuspolitiikassa. Mutta myös yksittäisillä tutkijoilla on oma tärkeä roolinsa SSH-tieteiden aseman vahvistamisessa Brysselissä. 

– Juuri nyt Helsingin yliopiston pitää pyrkiä vaikuttamaan nykyiseen ja tulevaan Horisontti Eurooppa -ohjelmaan.  On tärkeää nostaa esiin ihmistieteiden vaikuttavuutta esimerkiksi EU:n avoimissa konsultaatioissa ja asiantuntijapaneeleissa, Risto Kunelius sanoo. 

– Uuden puiteohjelman työohjelmien valmisteluvaiheessa tutkijat voivat ehdottaa kansallisille ohjelmakomiteajäsenille teemoja, jotka vastaavat alan tutkimustarpeita. Myös päättyvien hankkeiden tuloksia kannattaa hyödyntää. Niissä virinneet innovatiiviset tutkimuskysymykset ja menetelmät ovat tutkijoille luonteva tapa edistää uusien hankkeiden ja ohjelmien syntymistä. 

Helsingin yliopisto kuuluu HSSH-instituutin kautta -verkostoon (EASSH), joka edistää yhteiskunta- ja humanististen tieteiden asemaa Euroopan tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa.

Lisätietoja

Lisätietoja EASSH-verkostosta: professori

Lisätietoja yliopiston EU-vaikuttamisesta: yhteyspäällikkö