Valtakunnallinen Hilma-verkosto syntyi naistutkimuksen professorin ja humanistisen tiedekunnan dekaanin Aili Nenolan ajatuksesta 2000-luvun alussa. Kahdeksan yliopiston (HY, LaY, JY, OY, UEF, Tuni, TY, ÅA) välinen verkostosopimus solmittiin kaudelle 2004-2006 sekä haettiin ja saatiin Opetusministeriöstä ensimmäinen verkostorahoitus. Painopiste oli verkko-opetuksen kehittämisessä, mutta myös muussa yhteisessä opetuksessa ja tiedonvälityksen parantamisessa. Verkosto kunnioittaa nimellään varhaista antropologia, Palestiinan tutkijaa Hilma Granqvistia (1890-1972).
Aalto-yliopisto ja Taideyliopisto tulivat mukaan uusimmiksi jäseniksi Hilma-verkostoon vuonna 2021. Hilma-verkosto on eurooppalaisessa sukupuolentutkimuksessa ainutlaatuinen rakenne, ja suomalaisten yliopistoverkostojen piirissä yksi harvoista katkoksitta toimineista ja resurssien pienenemisestä huolimatta uudistumaan kyenneistä, hyvin menestyneistä verkostoista. Verkoston omia jaettuja arvoja ovat tutkimuksen ja opetuksen läheinen yhteys, kriittisyys, yhteisöllisyys, laadukkuus, tuloksellisuus ja kekseliäisyys.
Verkoston puheenjohtajina ovat Aili Nenolan lisäksi toimineet professorit Kirsi Saarikangas (HY), Päivi Naskali (LaY), Taru Leppänen (ÅA), yliopistonlehtori Hanna Ojala (TaY) ja nyt professori Leena-Maija Rossi (Lay). Verkoston johtoryhmään kuuluu jäsen kustakin jäsenyliopistosta sekä kaksi opiskelijajäsentä rotaatioperiaatteella. Verkostolla oli oma lehtori vuosina 2008-2010, jolloin sen OPM-rahoitus oli suurempi (parhaimmillaan 150 000 e vuodessa). Lehtorina toimi Tuija Saresma. Suunnittelijana on alusta asti toiminut Aino-Maija Elonheimo (ent. Hiltunen) Helsingin yliopistossa, ja koordinaatio on tapahtunut HY:n humanistisessa tiedekunnassa.
Verkostossa suoritettujen opintopisteiden määrä on moninkertaistunut 20 vuodessa: vuonna 2023 niitä oli yli 3300. Hilman verkkokurssit ovat sekä suosittuja että tarjoavat myös tuntiopettajille ja jatko-opiskelijoille työtilaisuuksia. Opetukseen sisältyy sekä jatkuvasti omaan tahtiin suoritettavia (peruskurssi suomeksi ja englanniksi, klassikot ja metodologia) että erilaisia temaattisia kursseja vaihtuvista ajankohtaisista aiheista. Sukupuolentutkimuksen monet tutkimusperinteet ja niin humanistiset, yhteiskuntatieteelliset kuin kasvatustieteellisetkin aiheet ovat näissä läsnä. Esimerkiksi ympäristöön, luontoon ja intersektionaalisuuteen liittyvät teemat ovat olleet viime vuosina paljon esillä.
Opiskelijoille tarjotaan vuotuisesti myös työelämäopintoja (”Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työnä”-kurssi), jotka toteutetaan yhdessä tasa-arvo-ja yhdenvertaisuuskentän toimijoiden kanssa. Ministeriöt, Tasa-arvotiedon keskus, ja monet kansalaisjärjestöt ovat vakituisia kumppaneita, ja opiskelijat saavat projekteissaan tuntumaa siihen, millaisiin alan töihin ovat valmistumassa. Juhlaseminaarin järjestäminen yhdessä Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kanssa on myös esimerkki tästä yhteistyöstä.
Opettajille on vuodesta 2005 asti ollut tarjolla valtakunnallinen Feministisen pedagogiikan koulutus, joka vuonna 2021 uudistettiin nykyiseen muotoonsa 25 op mittaiseksi, 5-osaiseksi kokonaisuudeksi. Sen on suorittanut arviolta 200 suomalaista sukupuolentutkimuksen ja lähialojen tutkijaopettajaa, ja se on tällä hetkellä suositumpi kuin koskaan. Sen piirissä on toteutettu myös useampia kirjaprojekteja. Historiansa aikana verkostolla on ollut myös opetuksen kehittämisryhmä, sekä erilaisia vaihtuvia työryhmiä, lähinnä oppimateriaalien, kansainvälisyyden ja tiedotuksen aloilla.
Vuosien 2021-24 strategian painopisteinä ovat sukupuolentutkimuksen teoreettisen ja metodologisen opetuksen kehittäminen, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koulutuksessa ja työelämässä sekä jatkuva oppiminen. Kauden 2025-28 uuden strategian laatiminen ja uusittava verkostosopimus ovat myös parhaillaan agendalla.
Juhlimme vuonna 2024 monin eri tavoin kaikissa jäsenyliopistoissamme sekä verkossa. Helsingin yliopistossa 19.4. järjestettävä tilaisuus on yksi näistä. Juhlaseminaaria ovat järjestämässä kanssamme Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Juhlavuotta tukevat myös jäsenyliopistot, Suomen Kulttuurirahasto, Kansan sivistysrahasto, SA-projekti Will to Relevance ja Nordic Summer University.
Lisätietoa:
Aino-Maija Elonheimo
aino-maija.elonheimo@helsinki.fi