Uusi hanke kiinnittää huomiota kielellisen saavutettavuuden kysymyksiin digitaalisissa palveluissa. Nämä kysymykset koskettavat laajasti suomalaista yhteiskuntaa, joka on useissa vertailuissa 2020-luvulla todettu yhdeksi maailman digitalisoituneimmista yhteiskunnista.
Selkokielellä on lukuisia käyttäjäryhmiä
Selkokielen viimeisimmän tarvearvion mukaan selkokieltä tarvitsee 11–14 prosenttia väestöstä, eli yli 800 000 ihmistä. Heihin lukeutuu esim. tottumattomia lukijoita, suomen kielen oppijoita, muistisairaita, afaatikkoja ja kehitysvammaisia ihmisiä.
– Selkokieltä tarvitaan sellaisissa digitaalisissa palveluissa, jotka on tarkoitettu laajalle asiakaskunnalle, siis periaatteessa kenelle tahansa,
– Digitaalisia palveluja käyttäessään ihminen on usein yksin, eikä asiakas voi tarkistaa ymmärrystään asiakaspalvelijan kanssa. Siksi ymmärtämisen ja saavutettavuuden kysymykset korostuvat. Kiireessä tai itselle vieraiden ja vaikeiden asioiden hoidossa selkokieli voi auttaa ketä tahansa.
Yhteinen tavoite: digitaalisesti inklusiivinen Suomi
Hankkeen yrityskumppaniksi valikoitui matkapuhelinoperaattori DNA. DNA:n asiakaskunta kattaa hyvin laajan osan suomalaisista, ja DNA painottaa strategista pyrkimystään saavutettavuuteen, päämääränä digitaalisesti inklusiivinen Suomi.
– DNA:n asiakasviestinnästä ja palvelumuotoilusta vastaava yksikkö on ollut myös hyvin avoin yhteistyölle yliopiston kanssa. Heillä on ollut jo valmiiksi näkemyksiä kielellisten kysymysten merkityksestä viestinnässä. Sen pohjalle on ollut helppo rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, miten selkokielihanke voi hyödyttää yritystä, Onikki-Rantajääskö sanoo.
Selkokielelle mukautettavat tekstit valikoidaan hankkeen kuluessa.
– Me DNA:lla haluamme tarjota parasta asiakaskokemusta kaikille asiakkaillemme. Teemme jatkuvasti työtä palveluittemme saavutettavuuden eteen, jotta pystymme huomioimaan erilaiset asiakasryhmämme paremmin. Yhteistyö selkokielen asiantuntijatahojen kanssa on välttämätöntä, sillä operaattorialalla sorrumme helposti esim. liian tekniseen tai muuten vaikeasti ymmärrettävään kieleen. Siksi onkin upea mahdollisuus päästä tässä hankkeessa tekemään palveluistamme entistä saavutettavampia myös kielellisesti. Yhteistyö yliopiston kanssa on lähtenyt hienosti käyntiin hankkeen suunnittelun ja valmistelujen muodossa, kertoo Markus Nurminen, DNA:n pääyhteyshenkilö hankkeessa.
Kielellisen saavutettavuuden hyödyt esiin
Onikki-Rantajääskön mukaan hankkeen on tarkoitus tuottaa tietoa ja kokemusta, jota voidaan soveltaa muuhunkin yritysviestintään.
– Tietääksemme kyseessä on ensimmäinen hanke, jossa selkokieltä hyödynnetään yrityssektorilla. Julkisissa palveluissahan selkokielellä on ollut laajenevaa merkitystä jo pitempään. Toivomme, että hanke nostaisi tietoisuutta kielellisen saavutettavuuden merkityksestä ja hyödyistä erityisesti digitaalisissa palveluissa.
Onikki-Rantajääskö toivoo, että hanke osoittaisi omalta osaltaan humanistisen tutkimuksen mahdollisuuksia tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja yritysyhteistyössä.
– Haluaisin kiittää yliopiston viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden ja yritysyhteistyön asiantuntijoita