Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta on mukana hankkeessa, jolle Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 500 000 euroa harkinnanvaraista valtionrahoitusta. Hanke kehittää saksan, ranskan ja venäjän kielten yliopistollisen tutkintokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta. Rahoituskausi on 1.1.2025–31.7.2028.
Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto. Lisäksi mukana ovat Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi.
Hakemuksen valmistelussa mukana ollut saksan kielen professori Leena Kolehmainen humanistisesta tiedekunnasta on tyytyväinen:
– Olen iloinen ja ylpeä siitä, että Helsingin yliopisto on alusta lähtien vahvassa roolissa tässä innovatiivisessa hankkeessa. Odotan paljon valtakunnalliselta yliopistoyhteistyöltä, jossa voimme vaikuttaa kieliasiantuntijuuden tulevaisuuteen Suomessa.
Ratkaisuja monipuolisen kielivarannon turvaamiseksi
Muiden vieraiden kielten kuin englannin opetus on vähentynyt radikaalisti suomalaisissa kouluissa. Lisäksi on ongelmallista, että opetus toteutuu sosiaalisesti ja alueellisesti epätasa-arvoisesti. Kuntien ja koulujen ratkaisut vaikuttavat koulutuspolulla lopulta kielteisesti myös korkeakoulutukseen.
OKM:n rahoittaman hankkeen ratkaisut varmistavat, että yhteiskunnassamme riittää korkeasti koulutettuja vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntijoita myös tulevaisuudessa.
– Kielitaidon yksipuolistuminen on yhteiskunnallinen ongelma. Se luo esteitä alueiden, yhteiskunnan, työelämän, talouden ja kulttuurin kehittymiselle, Kolehmainen sanoo.
Monipuolinen kieli- ja kulttuuriosaaminen on hänen mukaansa myös kriittinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Kielitaito on osa tiedon ja viestinnän huoltovarmuutta, osaamista, joka varmistaa yhteiskunnan turvallisen ja luotettavan toiminnan kriisiaikoina ja konflikteissa.
Pedagogisesti kunnianhimoisia ratkaisuja
Hanke kehittää yliopistojen välistä opetussuunnitelma- ja opiskelijavalintayhteistyötä saksan, ranskan ja venäjän kielissä. Opetusyhteistyö ja uudet yhteiset hyvät opetuskäytänteet vapauttavat resursseja tutkimukseen.
Lisäksi hankkeessa pilotoidaan malli, joka mahdollistaa saksan tai ranskan kielen yliopisto-opintojen aloittamisen ilman näiden kielten aikaisemmin hankittua taitoa. Malli on kansallisesti merkittävä avaus, jonka myötä näiden kielten yliopistollisesta kielikoulutuksesta tulee entistä saavutettavampaa. Lähtötasotaitoja edellyttävä väylä opintoihin säilyy rinnalla.
– Näytämme esimerkkiä siitä, että koulutuksen rakenteita on mahdollista muuttaa, jotta ne palvelevat entistä paremmin suomalaista yhteiskuntaa ja kansainvälistä toimintaa, Kolehmainen painottaa.