Tutkimuksen keskeiset löydökset osoittavat, että Ranskalla, erityisesti Pariisilla, saattoi olla merkittävä rooli pohjoismaisten säveltäjien kansainvälisessä menestyksessä. Ranskalaiset säveltäjät, tunnetuimpina Vincent d’Indy ja Maurice Ravel, osoittivat kiinnostusta pohjoismaista musiikkia kohtaan. Erityisen menestynyt Ranskassa oli Norjan Edvard Grieg. Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 Jean Sibelius kohtasi hänkin erinomaisen menestyksen. Häntä kutsuttiin kritiikissä kiittäen ”Suomen Griegiksi” samalla kun säveltäjien kansallinen tausta kiinnosti ranskalaisia. Sibelius nimitettiin ansioistaan Ranskan kunnialegioonan ritariksi.
Ranskan kulttuuri kääntyi 1900-luvun alkupuolen mittaan kasvavassa määrin kohti eteläistä Eurooppaa. Syyt olivat paljolti ideologisia. Ajankohdan nationalismia ja kulttuurista kilpailua leimasi Ranskassa myös saksalaisen kulttuurin vastustaminen, mikä vaikutti pohjoismaisten säveltäjien asemaan vähitellen kielteisesti. Vaikka pohjoismaalainen musiikkiväki jatkoi matkojaan Pariisiin, heidän mahdollisuutensa saada näkyvyyttä heikkenivät. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen monet säveltäjät hakeutuivat Ranskaan etsimään uusia vaikutteita, mutta kotimaassa modernistisiin suuntauksiin suhtauduttiin usein varauksellisesti.
Kirja esittelee monia esimerkkejä pohjoismaisten ja ranskalaisten muusikoiden välisistä verkostoista ja yhteistyöstä. Virallisen Ranskan kulttuurinen vaikutusvalta ja sen tarjoamat mahdollisuudet näkyivät myös käytännössä, kun varsinkin tanskalainen säveltäjä Knudåge Riisager onnistui luomaan modernistisia siltoja Ranskan ja Tanskan välille.
Tutkimuksen tulokset haastavat aiempia käsityksiä pohjoismaisten musiikkikulttuurien periferisyydestä ja avaavat uusia näkökulmia eurooppalaiseen musiikkihistoriaan. Ranskalaiset saavat kirjan avulla tutustua kansallisen musiikkihistoriansa huonosti tunnettuun ulottuvuuteen. Kirja on tarkoitettu erityisesti ranskalaiselle ja ranskankieliselle yleisölle, mutta se kannustaa myös suomalaisia ja muita pohjoismaalaisia tutustumaan näihin kulttuurisiin suhteisiin.
"Des notes sur la neige" ei ainoastaan syvennä ymmärrystä Ranskan ja Pohjoismaiden musiikkisuhteista, vaan se myös avaa uusia tutkimusmahdollisuuksia ja rakentaa siltoja tulevalle yhteistyölle. Musiikin kansainväliset suhteet ovat ajankohtaisia ja tärkeitä, ja niiden tunteminen voi rikastuttaa kulttuurista vuoropuhelua Euroopassa.
Suomen Ranskan instituutissa Pariisissa järjestetään myöhemmin lokakuussa