Helsingin yliopiston opiskelijat pääsivät jo opintojensa alussa perehtymään tutkimusmetodeihin ja yliopiston strategisiin tutkimusalueisiin. Helsingin yliopiston, Tokion yliopiston ja unkarilaisen Eötvös Loránd -yliopiston yhteiskurssilla tutkittiin pienryhmissä esimerkiksi koulupuvun käyttöä vapaa-ajalla, korkeakouluopiskelijoiden slangia verkko-, mobiili- ja kasvokkaisviestinnässä, elokuvissakäymiskokemuksia ja -tottumuksia sekä tokiolaisten yliopisto-opiskelijoiden päivärytmiä ja aktiviteetteja.
Kansainvälinen yhteistyö jatkuu
Jotta kynnys Japaniin matkustamiseen ei nousisi liian suureksi, Tokion yliopisto tarjosi Tokyo Field Research -kurssin mahdollisimman edulliseen hintaan. Kokonaishintaan, 190 euroa, sisältyi mm. ruokailuja ja majoitus vuoden 1964 olympialaisten entisellä kisakyläalueella.
Oman haasteensa edullisen majoituksen järjestämiselle isohkolle ryhmälle aiheutti elokuuhun osuva lyhyt japanilainen kesälomakausi juhlapyhineen. Huoneiden jakaminen ja vaihtaminen sekä yhteiset japanilaistyyliset peseytymistilat kylpyineen edellyttivät osallistujilta kärsivällisyyttä ja joustavaa asennetta.
Kurssia isännöi Tokion yliopiston Center for International Exchange sekä Helsingin yliopistosta väitellyt projektilehtori Yusuke Sakurai. Helsingin yliopistosta opettajana toimi Riikka Länsisalmi. Opetusassistenttina toimi Tokion yliopiston opiskelija Hirokazu Hatta, joka viettää alkavan lukuvuoden vaihto-opiskelijana Helsingissä ja tulee toimimaan kurssiassistenttina myös Kielikeskuksen tai kielten kandi- ja maisteriohjelman japanin opetuksessa.
Tutkimuksellinen ote pienryhmissä
Työpajamuotoista kurssia edelsi opiskelijoiden omatoiminen ryhmätyöprojektien suunnittelu. Kurssin alussa perehdyttiin ensin usean opettajan johdolla aineiston keruu- ja analyysimenetelmiin, ryhmätyöskentelyyn ja kenttätyön eettisiin kysymyksiin. Suurin osa ajasta käytettiin varsinaiseen ryhmätyöhön eli projektisuunnitelmien hiomiseen, kenttätyökokeiluun, kerätyn aineiston analyysiin ja posteriesitelmien laatimiseen ja esittelyyn.
Tokiossa ja verkon välityksellä kerätyn aineiston analyysille ja teoreettiselle pohdinnalle varattiin runsaasti aikaa, ja posteriesitelmiin tähdännyt intensiivinen ryhmätyö kirvoitti vilkkaita keskusteluja. Ryhmät työskentelivät keskenään pääosin englanniksi, mutta kurssi sisälsi myös muutamia japanin oppitunteja, joilla eurooppalaiset opiskelijat pääsivät hiomaan kielitaitoaan eritasoisissa ryhmissä. Helsingistä kurssille osallistui neljä japanin kielen, Aasian tutkimuksen ja antropologian opiskelijaa.
Riikka Länsisalmi korostaa Japanin tuntemuksen ja hyvän kielitaidon merkitystä työllistymisessä:
– Japanissa osataan heikosti englantia, joten työelämärelevantti japanintaito ja aidot Japani-kokemukset ovat lisämeriitti työmarkkinoilla. Tällä kurssilla opiskelijat pääsivät myös työskentelemään intensiivisesti kansainvälisessä ryhmässä ja testaamaan kenttätyömenetelmiä käytännössä. Päivät olivat pitkiä ja intensiivisiä, mutta opiskelijat ahkeroivat ja sopeutuivat vaativaan aikatauluun hyvin. Uskon, että syntyneet ystävyyssuhteet kantavat pitkälle. Ne ovat usein tällaisten kurssien suola.
Uusia ystäviä kiireestä huolimatta
Vaikka pieniltä hankaluuksilta ei majoituksen ja kurssiaikataulun säätämisen kanssa vältytty, suosittelisi antropologian opiskelija Julia Veromaa kurssia muillekin kiinnostuneille. Tietoa oli Veromaan mukaan tarjolla hyvin etukäteen, ja rohkeasti kieltä käyttävä opiskelija pystyi japanin tunneilla kehittämään keskusteluvarmuuttaan lyhyessäkin ajassa. Myös kielten kandiohjelman japanin opintosuunnan opiskelija Patricia Rautio onnistui kehittämään kenttätyön osaamistaan ja japanin kielen taitoaan.
Intensiivinen lyhytkurssi sisälsi paljon asiaa, mikä toisaalta jätti Aasian tutkimuksesta juuri valmistuneen opiskelijan Riku Tsokkisen hieman ristiriitaisiin tunnelmiin:
– Lyhyeen kurssiin oli saatu sisällytettyä melko suuri määrä materiaalia, joka oli sekä hyvä että huono asia. Hienoa oli, että kurssilla opittua metodia pääsi käyttämään jo kurssin aikana. Huonoa oli, että kurssin lyhyyden vuoksi olimme jatkuvan paineen ja kiireen alla.
Opiskelijoiden mukaan kurssin parasta antia olivat tiiviin yhdessäolon ansiosta syntyneet ystävyyssuhteet kurssikavereiden kanssa. Patricia Rautio oli valmistautunut kurssille kielen ja kenttätyömetodien oppimistavoittein, mutta sai muutakin:
– En olisi uskonut, että solmisin niin monta uutta ihmissuhdetta eri puolilla maailmaa asuvien opiskelijoiden kanssa. Jokainen meistä oli erilainen, opiskeli eri alaa ja tuli erilaisista taustoista ja siitä huolimatta olimme kahden viikon ajan yhtä perhettä. Uudet ystävät motivoivat minua menemään eteenpäin opinnoissa, luottamaan itseeni ja kokeilemaan erilaisia asioita elämässä. Kurssi haastoi omaa tapaani katsoa maailmaa.
Kansainvälisiä kesäkursseja kehitetään edelleen
Osallistujapalautteen perusteella Tokion kurssin sisältöä, painotuksia, ajankäyttöä ja käytännön toteutusta kehitetään edelleen. Uusi kurssi on suunnitteilla kesäksi 2019, ja ilmoittautuminen alkanee maalis-huhtikuussa.
Japanin- ja englannintaitoisille Japaniin liittyvästä aiheesta pro gradua tai väitöskirjaa kirjoittaville opiskelijoille on puolestaan tarjolla Tandem Learning Language Project (TLLP) -opiskelijaseminaari, jonka toteuttavat yhteistyössä Hokkaidon yliopiston International Media, Communication and Tourism Studies -ohjelma, Sheffieldin yliopiston East Asian Studies -ohjelmat ja Riikka Länsisalmi (japanin kieli ja Japanin-tutkimus). Vuorovuosin Sheffieldissä, Sapporossa ja Helsingissä toteutettavassa seminaarissa eurooppalaisopiskelijat esitelmöivät omasta tutkimusaiheestaan japaniksi ja Hokkaidon yliopiston opiskelijat englanniksi, ja seminaaria edeltää verkkovälitteinen parityöskentely. Lisätietoja molemmista kesäkursseista antaa Riikka Länsisalmi kevätlukukaudella.