Svenska litteratursällskapet i Finland ja Svenska kulturfonden rahoittavat hankkeen tasasummin eli molempien osuus on puoli miljoonaa euroa.
Yhä harvemmalla suomalaisella on riittävä ruotsin kielen taito. Useat raportit ja tieteelliset tutkimukset osoittavat, että yksi syy on motivaation puute. Tutkimushanke Grogrund för svenskkunskaper i framtidens Finland – Motivation att lära sig svenska som andra inhemska språk i den grundläggande utbildningen (MOSSA) selvittää, mistä motivaatiossa on kyse ja miten sitä voidaan lisätä.
– Kielienemmistön ruotsin kielen taito on ratkaiseva tekijä Suomen ruotsinkielisyydelle ja ruotsinkieliselle kulttuurille. Jos haluamme säilyttää kaksi elinvoimaista kansalliskieltä, tulee suomenkielisten tuntea olonsa mukavaksi ruotsin kielen parissa, sanoo pohjoismaisten kielten apulaisprofessori Sofie Henricson, joka johtaa MOSSA-hanketta Helsingin yliopistossa.
Säätiöiden rahoittama tutkimushanke sijoittuu kahteen tiedekuntaan. Henricson johtaa hanketta humanistisessa tiedekunnassa ja Kirsi Wallinheimo vetää hankkeen toista osaa kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
– Tutkimme yhdessä suomenkielisten peruskoulujen oppilaiden motivaatiota oppia ruotsin kieltä toisena kotimaisena kielenä. Samalla selvitämme, miten erilaiset pedagogiset menetelmät voivat lisätä motivaatiota, kertoo Henricson.
Viisitoista hanketta tavoitteli miljoonarahoitusta
SLS:n ja Kulturfondenin hankehakuun Tulevaisuuden haasteet ruotsinkielisessä Suomessa osallistui kaikkiaan 15 tutkimushanketta. Hakemukset käsiteltiin ensin rahoittajien sisäisessä arvioinnissa, jonka jälkeen hakemukset siirtyivät ulkopuoliseen arviointiin. Ulkopuolisessa arvioinnissa hakemuksia käsittelivät asiantuntijat Ruotsista ja Suomesta. Hankehaun valmistelusta ja arviointiprosessista vastasi SLS:n tutkimusjohtaja Ruth Illman yhdessä Kulturfondenin johtavan asiamiehen Berndt-Johan Lindströmin kanssa.
– MOSSA-hanke on innovatiivinen ja kunnianhimoinen, ja lisäksi sillä on vahva yhteiskunnallinen merkitys ruotsin kielen aseman kannalta Suomessa. Nämä tekijät yhdistettynä tutkijoiden laajaan osaamiseen kielitieteen, psykologian ja kasvatustieteen aloilla vakuuttivat asiantuntijamme kovassa kilpailussa, kertoo Illman.
Yhdessä enemmän vaikuttavuutta
Sekä SLS että Kulturfonden rahoittavat humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkimusta monella tavalla. Usein painotuksena on Suomen ruotsinkielinen kulttuuri. Kulturfonden tukee myös erityisesti kasvatustieteellistä tutkimusta.
– Tämän tutkimushankkeen rahoituksen osalta Kulturfonden ja SLS toimivat sujuvassa yhteistyössä. Meillä on yhteisiä tutkimusrahoitukseen liittyviä painopistealueita, ja lisäksi SLS omistaa ja hallinnoi Kulturfondenin varallisuutta. Yleensä rahoitamme tutkimusta omina yksikköinämme, mutta yhdessä voimme rahoittaa suuremman hankkeen, jolla voi pitkällä aikavälillä olla merkitystä Suomen elinvoimaiselle ruotsinkielisyydelle, Lindström sanoo.
Sekä Lindströmin että Illmanin mukaan erityisesti yhteiskuntatieteet, humanistiset alat ja kasvatustiede ovat keskeisiä ruotsin kielen haasteiden ratkaisemisessa Suomessa.
– Odotamme kiinnostuksella uutta tutkimusta ja siihen liittyviä käytännön toteutuksia, jotka edistävät motivaatiota oppia ruotsia koulussa, sanoo Ruth Illman.
Lisätietoja
Sofie Henricson
Apulaisprofessori, Pohjoismaiset kielet, Helsingin yliopisto
sofie.henricson@helsinki.fi
Ruth Illman
Tutkimusjohtaja, dosentti, SLS
050 517 5917
ruth.illman@sls.fi
Berndt-Johan Lindström
Johtava asiamies (koulutus), Svenska kulturfonden
040 838 1358
berndt-johan.lindstrom@kulturfonden.fi