Konepajan lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat kävivät tutustumassa humanistiseen tiedekuntaan ja kuuntelemassa esittelyluentoa. Vierailu tiedekuntaan on osa lukion verkostokeskiviikkoja, jonka aikana opiskelijat tutustuvat erilaisiin työpaikkoihin. Helsingin yliopisto on saanut emännöidä konepajalaisten vierailua aiemminkin.
– Esittelyluennon lisäksi opiskelijat käyvät kuuntelemassa luentoja ja pääsevät haastattelemaan opiskelijoita ja luennoitsijoita, kertoo tiedekasvatuksen yliopisto-opettaja
– Eräs opiskelijoista kertoi esittelyluennon jälkeen silmät loistaen, että estetiikka vaikutti todella kiinnostavalta eikä hän ollut edes tiennyt siitä aiemmin, kertoo Konepajan lukion opettaja Essi Sulander.
Uraa täytyy miettiä jo lukiossa
Opiskelijat Kelly Chau, Hans Nerman ja Numi Pirinen ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että humanistisiin tieteisiin kuuluu laaja joukko tieteenaloja, jotka myös herättävät kiinnostusta.
Vaikka lukio-opinnot ovat vasta alkaneet, tulevaisuudensuunnitelmia on jo ehtinyt muotoutua. Kellyn mukaan opiskelijoita on opotunneilla ohjattu siihen, että kakkosvuonna olisi hyvä miettiä, mitkä aineet haluaa kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa.
– Minua kiinnostaa estetiikka sekä elokuva- ja tv-tutkimus. Tykkään valokuvauksesta ja kauniista asioista muutenkin. Englannin kielestä on hyötyä, jos aikoo ulkomaille, ja psykologia auttaa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, Kelly kertoo.
– Haluaisin opiskella myyntiä Kauppakorkeakoulussa, ja siinä tukevat englanti ja matematiikka, Numi sanoo.
Hans ei ole vielä miettinyt työnäkymiä, mutta matematiikka ja kemia kiinnostavat.
Nuorten urapohdinnoissa näkyvät myös vanhempien valinnat: Numin isä on myyntialalla ja Kellyn isä arkkitehti.
Hanna Laitinen painottaakin, että humanistisessa tiedekunnassa on paljon mahdollisuuksia löytää oma polku sekä vastauksia kysymyksiin työn vapaudesta ja urasuunnittelusta.
”Mielekkyys voi olla tärkeämpää kuin raha”
Työelämän kiristyvät vaatimukset ja sen myötä vaikutukset esimerkiksi jaksamiseen ja mielenterveyteen ovat olleet usein mediassa esillä. Lukiolaisten työelämätoiveissa korostuukin halu säilyttää vapaa-ajan ja työelämän tasapaino.
Kokemukset kesä- ja osa-aikatyöstä konditoriassa ovat auttaneet Kellyä ymmärtämään omia uratoiveita.
– Toivoisin, että tuleva työni ei olisi niin fyysistä ja stressaavaa. En pidä myöskään aikaisista herätyksistä, mutta toivon selkeää rutiinia. Haluaisin suunnata ulkomaille elokuva-alan töihin.
Numi toivoo työltään mielekkyyttä, huolettomuutta ja vapautta.
– Mielekkyys voi olla tärkeämpää kuin raha. Minulle mielekkyys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että voin tehdä töitä missä itse haluan. Aikaiset herätykset eivät houkuttele minuakaan.
– Joustava työaika sekä aikaa vapaa-ajalle ja harrastuksille on tärkeää, Hans pohtii.
Myös palkka ohjaa nuorten uravalintoja.
– Rahan perässä mennään, Hans toteaa.
Tiedekasvatus sytyttää kipinän opiskeluun
Tiedekasvatus on merkityksellistä tiedekunnalle, yliopistolle ja yhteiskunnalle.
– Tiedekasvatuksessa nuoria kannustetaan hakeutumaan yliopisto-opintoihin ja tutkijanurallekin. On tärkeää kertoa heille, mitä tieteenaloja ylipäänsä on olemassa, millaista niitä on opiskella ja minkälaisiin ammatteihin niistä voi valmistua, tiedekasvatusverkoston johtaja
Vierailu yhdessä tiedekunnassa voi sytyttää kiinnostuksen yliopisto-opintoihin alalle kuin alalle.
– On tärkeää levittää sanomaa yliopistotutkimuksen merkityksestä yhteiskunnalle, ja yhteistyö lukiolaisten kanssa on osa tätä työtä, Hanna Laitinen sanoo.
– Ihmistieteet ja humanistinen tutkimus muuttavat maailmaa, kasvattavat ymmärrystä ihmisenä toimimisesta ja opettavat kielestä, kulttuurista ja taiteesta. On tärkeä jakaa nuorille tietoa ja avata heille vaihtoehtojen laajuutta.
– Konepajan lukion yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa on tässä mielessä arvokasta. Tämänkaltainen tiedekasvatus tärkeä osa yliopiston avautumista yhteiskuntaan ja se onkin vahvasti tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, Maaria Linko tiivistää.