Kun Helsingin yliopiston alkeista alkavien kielten opettajat kokoontuivat vuonna 2017 miettimään, mikä teema yhdistäisi eri kieliä ja toisi eri kielten opiskelijoita samalle kurssille, yksi vastauksista oli nationalismi.
Osalle se näyttäytyi kielen – ja sen kautta kielen puhujien – erityislaatuisuuden korostamisena joko kielen muinaisuuden, vaikeuden tai omintakeisten ilmaisujen kautta. Osalle nationalismi näyttäytyi kielellisten oikeuksien puolustamisen motivoijana, toisille taas kielen standardisointina ja standardista poikkeavien kielimuotojen marginalisointina.
Moni otti esiin myös sen, kuinka opetuksessa käytetyt oppikirjat heijastelivat stereotyyppisiä malleja kielen puhujista. Usein näitä oppikirjoja tuottivat juuri kansallisvaltiot, joille kansallisen tai virallisen kielen markkinointi oli osa kansallisen identiteetin vahvistamista ja kulttuurivaikuttamista maan rajojen ulkopuolella. Moni opettaja myös kiinnitti huomiota siihen, kuinka nationalismi oli tehnyt yksikielisyydestä kielellisen todellisuuden perusasetuksen, vaikka maailma on ollut ja on edelleen valtaosin monikielinen.
Yhteistyökurssista kirjaideaksi
Halusta tutkia näitä teemoja tarkemmin ja purkaa ja kyseenalaistaa nationalistisia käsityksiä kielestä sai alkunsa kielten kandiohjelman yhteisten opintojen valinnainen kurssi Kieli ja nationalismi (5 op).
Kurssilla teoreettinen tieto kielestä ja nationalismista nivoutuu tapausesimerkkeihin kielen ja nationalismin suhteesta eri puolilla maailmaa. Kurssi on aina opetettu monen opettajan yhteistyönä, ja tämä rakenne johtikin ajatukseen kirjan kirjoittamisesta aiheesta. Kurssin muoto kääntyi luonnollisesti kokoomateokseksi, jossa moni kurssin opettajakin on kirjoittajana.
Teosta päästään käyttämään kurssikirjana ensimmäistä kertaa kevätlukukaudella 2026. Tämä muokkaa puolestaan kurssin sisältöä, kun opiskelijat voivat lukea tähän saakka luennoilla käsitellyistä aiheista kirjasta, ja opettajat voivat sukeltaa syvemmälle tapausesimerkkeihinsä.
Rahoitus mahdollisti hankkeen toteutuksen
Kun kirjasuunnitelma oli alkanut hahmottua, haimme humanistisen tiedekunnan Tulevaisuusrahastosta rahoitusta verkostoitumiseen ja aihetta käsittelevän seminaarin järjestämiseen. Tulevaisuusrahaston rahoituksella järjestynyt pieni opetushuojennus oli meille hankkeen vetäjinä tärkeää jatkokehittelyn kannalta.
Rahoituksen turvin pystyimme perehtymään aiheesta käytävään tieteelliseen keskusteluun, hankkimaan tutkimuskirjallisuutta, hakemaan lisärahoitusta varsinaiseen kirjaprojektiin, suunnittelemaan muutamia tutkijavierailuja ja järjestämään seminaarin Nationalismi kielikoulutuksessa ja kielipolitiikassa. Seminaarin järjestelykustannuksiin osallistui lisäksi Suomen Itämainen Seura. Esitelmät valottivat yhteiskunnallisten ja poliittisten päätösten ja agendojen vaikutusta kieleen, kielipolitiikkaan ja kielikoulutukseen. Seminaarin puhujista kuusi osallistui lopulta myös hankkeessa toteutetun kirjan kirjoittamiseen.
Varsinaista kirjan kirjoittamista, toimittamista ja tuotantokustannuksia varten haimme ja saimme apurahaa Niilo Helanderin säätiöltä.
Alkuperäisen kirjoitusaikataulun sekoitti koronapandemia, jonka aiheuttamat muuttuneet elämäntilanteet toivat muutoksia kirjoittajakokoonpanoon. Kirjoittajien määrä kasvoi lopulta kolmeentoista, ja kirjoittaminen, kustantajan etsiminen ja käsikirjoituksen toimitusprosessi kestivät ennakoitua pidempään. Joustavuus apurahan käytössä mahdollisti kuitenkin hankkeen toteuttamisen ja loppuunsaattamisen muutoksista huolimatta.
Kustantajaksemme valikoitui Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), jonka kaksivaiheisen anonyymin vertaisarvioinnin jälkeen saimme lopulta julkaisuvaliokunnalta myönteisen päätöksen. Tuotantoprosessi eteni sen jälkeen asiantuntevasti ja vauhdikkaasti, ja tietoteoksemme Nationalismi ja kieli julkaistiin viisivuotisen projektin päätteeksi Tietolipas-sarjassa (nro 289) joulukuussa 2024.
Yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat kielipolitiikkaan
Teoksemme haastaa oletuksen yksikielisistä valtioista ja laajentaa keskustelua kielistä ja nationalismista Suomen lisäksi Euroopan ulkopuolisille kielialueille. Eri kielialueisiin erikoistuneet kirjoittajat valottavat sitä, miten voimakkaasti yhteiskunnalliset ja poliittiset päätökset ja agendat ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat kieleen, kielipolitiikkaan ja kielikoulutukseen.
Kieli ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen ilmiö, joka kehittyy omien, luonnonlakeja muistuttavien lainalaisuuksiensa mukaan, vaan kieltä on muokattu ja muutettu hyvin aktiivisesti. Kirja kannustaa lukijoita pohtimaan kieleen liittyviä ilmiöitä ja omia kieliasenteitaan – ja samalla tarkastelemaan uudelleen ”äidinkielen” ja ”kansalliskielen” kaltaisia käsitteitä, jotka ohjaavat kielipolitiikkaa ja kielikysymyksiä koskevia keskusteluja.
Teos tarjoaa ajattelemisen aihetta kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kielen ja yhteiskunnan suhteesta ja sitä tullaan käyttämään jatkossa kurssikirjana kurssillamme, josta koko projekti sai alkunsa. Kiitokset toimittajilta kaikille kirjoittajille ja aktiivisille kurssin suorittaneille opiskelijoille!