Kielipankissa: Tiina Onikki-Rantajääskö

Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Tiina Onikki-Rantajääskö kertoo meille Tieteen termipankin toimintaperiaatteista sekä kutsuu kiinnostuneita asiantuntijoita mukaan termitalkootöihin.

Kuka olet?

Olen Tiina Onikki-Rantajääskö, suomen kielen professori Helsingin yliopistossa. Vedän myös .

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Olen ylipäänsä kiinnostunut siitä, miten sanasto ja kieliopilliset rakenteet jäsentävät kielellistä merkitystä ja toimivat myös suhteessa laajempaan tekstikontekstiin. Eniten olen julkaissut suomen paikallissijajärjestelmään liittyvää tutkimusta. Tällä hetkellä saan seurata nuorempien tutkijoiden pyrkimyksiä yhdistää laadullista ja määrällistä tutkimusta Eetu Mäkelän kanssa pyörittämässämme ja Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa . Itseäni kiinnostaa erityisesti kysymys, voivatko jotkin konstruktiot indikoida laajempia diskurssirakenteita. Oma aikani menee kuitenkin tänä talvena oikeusministeriön asettamana suomen kielen selvityshenkilönä.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Käytän Kielipankin suomen kielen aineistoja jatkuvasti, kun on tarpeen saada tietoa jonkin sanan tai kieliopillisen elementin käyttöyhteyksistä. Useita aiemminkin hyödyntämiäni aineistoja löytyy nykyisin Kielipankista, kuten oman projektini kokoama .

Lisäksi Tieteen termipankki toimii yhteistyössä Kielipankin kanssa. Tämä näkyy mm. siinä, että termipankin verkkopalveluun pääsee myös Kielipankin kautta. Termipankilla on myös oma työntekijä, jonka palkkaamisen FIN-CLARIAH-hanke mahdollistaa (Suomen Akatemian FIRI-rahoitus). Tarvetta on myös kieliteknologiselle yhteistyölle.

Tieteen termipankki on edelleen sisällöllisen rakentumisen vaiheessa. Pyrimme saamaan yhä enemmän eri tieteenalojen tutkijoita mukaan termityöhön ja koko ajan uusia tieteenaloja liittymään termipankkiin. Tieteen termien määrittely ja muun käsitteitä koskevan taustatiedon antaminen vaatii kunkin alan asiantuntemusta. Menetelmänä on siksi asiantuntijoiden rajoitettu talkoistaminen (niche sourcing), jota projektisuunnittelijamme tukee. Tavoitteena on edistää tieteen monikielisyyttä sen lisäksi, että tarjotaan avointa tietoa, joka kertoo tieteellisestä tiedonmuodostuksesta ja helpottaa tieteen hyödyntämistä. Tieteen käsitteet ovat tutkimuksen ytimessä. Monikielisyyttä auttaa erityisesti se, että termeille annetaan käännösvastineita eri kielillä. Suomen kieli on keskiössä, koska suomen kieltä halutaan kehittää tieteen kielenä. Määritelmiä ja käsitesivuja on kuitenkin mahdollista esittää muillakin kielillä kuin suomeksi. Termipankki avaa siten mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Erityisesti monikielisille ja monitieteisille tutkimusryhmille termipankki on mahdollisuus yhteisen terminologisen maaperän muokkaamiseen. Kaikki kiinnostuneet ovat .

Tutkimuksellinen kiinnostukseni Tieteen termipankissa kohdistuu mm. taustatiedon kehysten esittämiseen ja prototyyppisyyden ilmenemiseen sekä yhteistoiminnallisuuteen: tieteen termipankin asiantuntijoiden verkosto ja verkkopalvelu vaikuttavat toisiinsa ja muodostavat toiminnan kentän, joka poikkeaa perinteisistä tutkimushankkeista.

Julkaisuja

Enqvist, Johanna & Tiina Onikki.Rantajääskö & Kaarina Pitkänen-Heikkilä 2021: . – Terminology 27:1, Pp. 56-79.

Jaakola, Minna & Tiina Onikki-Rantajääskö (eds.) 2023: . Helsinki: SKS.

Kettunen, Harri & Tiina Onikki-Rantajääskö (tulossa): Vetenskapstermbanken i Finland i samhällets tjänst. – Publikation Nordterm 2023.

Kettunen, Harri & Tiina Onikki-Rantajääskö (tulossa): Tieteen termipankki tieteentekemisen ytimessä. – Kieliviesti 2/2023.

Onikki-Rantajääskö, Tiina & Harri Kettunen 2023: . – Tieteen termipankin blogi. Helmikuu/2023.

Aineistoja

Lisätietoa

 eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa .