Kuka olet?
Olen Simo Määttä, käännöstieteen apulaisprofessori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Olen johtaja, tieteenalavastaava ja ranskan kielen dosentti. Opetan Helsingin yliopistossa . Olen puheenjohtaja.
Väittelin Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä vuonna 2004 ja olen sen jälkeen työskennellyt useissa yliopistoissa Suomessa, vuodesta 2014 alkaen Helsingin yliopistossa.
Mikä on tutkimuksesi aihe?
Tutkimukseni taustalla on kääntämisen sosiologia, kriittinen sosiolingvistiikka ja kriittinen diskurssintutkimus. Minua kiinnostaa se, kuinka kielenkäyttöä ja muuta vuorovaikutusta representoidaan ja millaisia merkityksiä annetaan kielelliselle vuorovaikutukselle – erityisesti monikieliselle viestinnälle ja kielelliselle variaatiolle.
Yksi tärkeä tutkimusaiheeni on asioimis- ja oikeustulkkaus. Tarkastelen asioimis- ja oikeustulkkauksessa kieli-ideologioita, tulkkauksen tarkkuutta, multimodaalisuutta, tulkkaustilanteen osanottajien toimijuutta, empatian ilmaisemista ja kielellisten oikeuksien toteutumista. Erityisesti olen tutkinut lingua franca -tulkkausta, jossa sekä tulkki että vieraskielinen asiakas kommunikoivat kielellä, joka ei ole heidän vahvin kielensä. Ilmiö on tavallinen esimerkiksi silloin, kun turvapaikanhakija, maahanmuuttaja tai rikoksesta epäilty tai rikoksen uhriksi joutunut ulkomaalainen kommunikoi tulkin kanssa ranskaksi tai englanniksi.
Johdan Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta (2022‒2025), jossa analysoimme tutkimusryhmän kanssa käännöspolitiikkaa ja kääntämiskäytänteitä maahanmuuttajaväestölle suunnatussa monikielisessä viestinnässä. Tutkimus kohdistuu pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) ja Tallinnassa toimiviin organisaatioihin (mm. kunnat, järjestöt, yritykset, korkeakoulut, media). Projektissa yhdistetään funktionalistisen ja sosiologisen käännöstutkimuksen sekä kriittisen kielentutkimuksen teorioita ja menetelmiä.
Hankkeen taustalla on ajatus, että monikielisyys on demokratialle paitsi mahdollisuus, myös haaste: kielimuuri estää maahanmuuttajia osallistumasta yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen elämään ja toimimasta paikallisyhteisön ja yhteiskunnan täysvertaisina jäseninä. Kääntämisen avulla pyritään edistämään maahanmuuttajien tiedonsaantia ja osallisuutta, mutta tieto ei tavoita kaikkia maahanmuuttajia. Kääntämistä lähestytään projektissa yhtenä hallinnan käytänteenä, jonka avulla käytetään ja tuotetaan valtaa. Yhtenä tavoitteena on ehdottaa uusia ratkaisuja yhdessä eri toimijoiden kanssa käännöspolitiikan ja kääntämiskäytänteiden laadun parantamiseksi.
Olen myös mukana EU:n Horizon-ohjelman rahoittamassa projektissa , jota koordinoi professori (Cergy Paris Université). ARENAS-projektissa kansainvälinen, monitieteellinen konsortiomme analysoi Euroopan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään vaikuttavia ja niitä uhkaavia ekstremistisiä eli äärinarratiiveja. Tutkimme äärinarratiivien luonnetta ja pyrimme ymmärtämään erityisesti tiedettä, sukupuolta ja kansakuntaa koskevia ekstremistisiä narratiiveja. Tavoitteena on narratiivien toimintaa ymmärtämällä löytää keinoja äärinarratiivien vastustamiseen ja siten edistää Euroopan sopusointuista kehitystä.
Olen ARENAS-projektissa mukana ekstremististen narratiivien leviämistä (engl. circulation of extremist narratives) tutkivassa osaprojektissa (work package), jota koordinoi historioitsija Barcelonan autonomisesta yliopistosta. ARENAS-projektin Helsingin tiimiä johtaa Jean Monet -professori, poliittisen historian dosentti . Minun vastuullani on ”tehtävä” (task), jossa tehdään kvalitatiivista tutkimusta siitä, kuinka ekstremistiset narratiivit leviävät poliittisen diskurssin, perinteisen median ja uusien medioiden välillä. Tutkimuksen kvalitatiivisesti tarkasteltava aineisto valikoituu osaprojektin aiemmissa vaiheissa tuotetun ja analysoidun kvantitatiivisen aineiston perusteella.
Tutkin myös diskurssin, ideologian (erityisesti kieli-ideologian) ja performatiivisuuden teoriaa sekä vihapuhetta. Aiemmassa tutkimuksessani olen käsitellyt muun muassa sosiolingvistisen variaation kääntämistä kirjallisuudessa sekä alueellisia ja vähemmistökieliä koskevaa kielipolitiikkaa.
Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?
ARENAS-projektin osassa, joka on minun vastuullani, olemme hyödyntäneet Kielipankissa saatavilla olevia , erityisesti täysistuntojen osalta. Näiden aineistojen avulla olemme voineet tarkasti selvittää, kuinka perinteisessä ja uusissa medioissa keskustelunaiheeksi nousevat teemat vastaavat eduskunnassa käytävää poliittista keskustelua. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty ParlaMint-korpuksia ja projektia varten koottuja korpuksia, jotka koostuvat poliitikkojen sosiaalisen median viestinnästä eri maissa.
Kielipankin käytimme kanssa tehdyssä , jossa tarkastelimme sitä, kuinka nettikeskustelijat esittävät eriäviä ja myötämielisiä mielipiteitä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä. Lisäksi hyödynsimme Suomi24-aineistoja ja kanssa kirjoitetuissa ja artikkeleissa, joissa analysoitiin maahanmuuttoon liittyviä keskusteluja.
Valikoituja julkaisuja
Määttä, S. & Kinnunen, T. 2024. . Multilingua: Journal of Cross-Cultural and Interlanguage Communication 43(3), 299–330.
Määttä, S., Kinnunen, T., Kuusi, P. & Probirskaja, S. 2024. . Työelämän tutkimus 22(4), 555–587.
Määttä, S. 2023. . Internet Pragmatics 6(2), 156–172.
Määttä, S. & Wiklund, M. 2023. . Teoksessa: E. de Boe, J. Vranjes & H. Salaets (toim.) Interactional Dynamics in Remote Interpreting: Micro-analytical Approaches. New York: Routledge, 42–65.
Määttä, S. & Hall, M. 2022. . Teoksessa: S. Määttä & M. Hall (toim.) Mapping Ideology in Discourse Studies. Boston & Berlin: De Gruyter Mouton, 1–20.
Määttä, S. & Lauranto, Y. 2022. . Virittäjä 126(2), 205–230.
Määttä, S., Puumala, E. & Ylikomi, R. 2021. . Discourse Studies 23(1), 46–66.
Määttä, S., Suomalainen, K. & Tuomarla, U. 2021. . Citizenship Studies 25(6), 773–790.
Vernet, S. & Määttä, S. 2021. . Mots – Les langages du politique 125, 35–51.
Määttä, S., Suomalainen, K. & Tuomarla, U. 2020. . Virittäjä 124(2), 190–216.
Aineistoja
Lisätietoa
eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa .