Kielipankissa: Satu Siltaloppi

Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Satu Siltaloppi kertoo meille tutkimuksestaan, joka liittyy suomenruotsalaiseen viittomakieleen.

Kuka olet?

Olen Satu Siltaloppi, viittomakielen tulkkitaustainen pohjoismaisten kielten maisteri ja suomenruotsalaisen viittomakielen kieliopista väitellyt filosofian tohtori. Työskentelen tällä hetkellä tutkijatohtorina . Väittelin Helsingin yliopistossa 2023 ja olen työskennellyt väitöstä odotellessa ja sen jälkeen Tampereen yliopistolla postdoc-tutkijana hankkeessa. Aloitin tutkijatohtorina Jyväskylässä tammikuussa 2025.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Tutkin suomenruotsalaista viittomakieltä, sen kielioppia ja käyttöä. Väitöskirjassani tutkin listakonstruktiota (sen muotoja ja käyttöä) ja tämän jälkeen tutkin Svenska Litteratursällskapet i Finlandin (SLS) rahoittamassa hankkeessa viittomakielen mukautettua käyttöä selkokielen kaltaisessa kontekstissa. Nyt viimeisimpänä olen tutkinut korpusaineistosta kysymyskonstruktioita – miten suomenruotsalaiset viittomakieliset ilmaisevat kysymyksiä? Olen kiinnostunut viittomakielisestä kommunikaatiosta ja siinä tapahtuvista asioista, merkitysten jakamisesta ja ymmärtämisestä.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Kielipankki on olennainen osa tutkimustani. Käytän nykyisessä tutkimuksessani aineistona suomenruotsalaisen viittomakielen ja ensimmäisten asioiden joukossa oli tarkistaa, miten väitöskirjani aihetta eli listakonstruktiota on käytetty korpuksessa jaettuna resurssina – väikkäriaineistoni koostui monologeista, joten jaettu käyttö jäi siltä osin dokumentoimatta. Tällä tarkoitan sitä, että toinen viittojista ensin luo listakonstruktion, jonka toinen viittoja ottaa osaksi omaa viittomistaan toistamatta listakonstruktion luomisvaihetta. Tämän lisäksi olen jo ehtinyt tutkia korpuksessa ilmeneviä kysymyskonstruktioita ja keksinyt monta, monta uutta aihetta, jonka tutkimisen korpusaineisto mahdollistaa. Työtä riittää vielä pitkäksi aikaa! Samalla tiedostan, että aineisto ei mahdollista kaikkea, joten ehkä vielä joskus saamme kerättyä lisääkin materiaalia, jonka voimme myös julkaista korpuksena Kielipankissa.

Olen kiitollinen siitä hyvästä pohjatyöstä, mitä aineiston viittomatason annotoinnin ja kääntämisen kanssa on tehty. Työ ei ole sen osalta valmis, osasta videoita puuttuu tämä vielä kokonaan, mutta meillä on tarvetta myös muille annotaatioille. Minulla onkin nyt korkeakouluharjoittelijan kanssa työn alla korpusaineiston CLU-annotoinnin aloittaminen. CLU-annotointi tulee englannin sanoista clause-like unit ja tarkoittaa syntaktisen tason annotointia lauseenkaltaisten yksiköiden osalta. Tämä mahdollistaa jatkossa esimerkiksi erilaisten lausetyyppien analysoinnin ja koska kyseessä on keskusteluaineisto, myös erilaiset kahdenkeskisen keskustelun- ja vuorovaikutusanalyyttiset tutkimukset.
Satu Siltalopin tutkijaesittely suomenruotsalaisella viittomakielellä
Salli evästeet nähdäksesi sisällön

Tämä sisältö haetaan osoitteesta www.youtube.com. Sisällön näyttäminen vaatii, että hyväksyt markkinoinnilliset evästeet. Voit muuttaa evästeasetuksiasi Evästeiden hallinta -linkin kautta. Löydät saman linkin myös sivuston alaosan alatunnisteesta. Jos sisältö ei ilmesty näkyviin automaattisesti evästeiden hyväksymisen jälkeen, päivitä sivu.

Hallinnoi evästeitä

Julkaisuja

Siltaloppi, Satu (2025). . Teoksessa C. Lindholm, M. Kivilehto & S. Siltaloppi (toim.) Lätt svenska i Finland. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 150–168. SLS.

Valtasalmi, Idastiina, Satu Siltaloppi, Vilma Wacklin & Liisa Mustanoja (2025). Kymmenen havaintoa syrjimättömästä kielestä. Teoksessa: K. Jänis & I. Salminen (toim.), Kieli ja kirjallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2025, 99–129. Äidinkielen opettajain liitto.

Wilcox, Sherman, André Xavier & Satu Siltaloppi (2023). . Language and Cognition. 1–36.

Siltaloppi, Satu (2023). . Väitöskirja, Helsingin yliopisto.

Siltaloppi, Satu (2019). . Teoksessa M. Bianchi, D. Håkansson, B. Melander, L. Pfister, M. Westman & C. Östman (toim.), Svenskans beskrivning 36. Förhandlingar vid trettiosjätte sammankomsten. Uppsala 25–27 oktober 2017. Uppsala: Institutionen för nordiska språk vid Uppsala universitet. 281–293.

Aineistoja

eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa .