Kielipankissa: Rea Peltola

Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Rea Peltola kertoo meille elollisuuden semantiikkaan liittyvästä tutkimuksestaan.

Kuka olet?

Olen Rea Peltola, Suomen kielen ja kulttuurin professori Caenin yliopistossa Normandiassa. Johdan siellä Pohjoismaiden tutkimuksen laitosta, ja teen tutkimusta CRISCO-tutkimusryhmässä. Olen myös Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Juureni ovat modaalisten merkitysrakenteiden, erityisesti niin sanotun postmodaalisuuden tutkimuksessa. Siinä tarkastellaan modaalisten merkitysten haipumista tai pikemminkin intersubjektiivista uudelleensuuntautumista. Luvan ja kyvyn ilmausten pohtiminen toi minut vähitellen elollisuuden semantiikan pariin. Minua alkoi kiinnostaa, miten kielioppi kuvaa elollisille olennoille tyypillisiä ominaisuuksia erityisesti kehollisuuden näkökulmasta. Olen tutkinut nyt jo yli kymmenen vuotta sitä, miten ihmiskieli käsittelee eläimenä olemista: Miten muista eläimistä ja niiden kehollisista kokemuksista puhutaan? Miten ihmiskieltä käytetään, kun toimitaan yhdessä toisen eläimen kanssa?

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Tutkin Mika Simosen kanssa toimittamassamme lajienvälistä kielenkäyttöä käsittelevässä teemanumerossa eläinten sisäisen puheen referointia murreaineistossa. Kävin tuolloin kaikki Lauseopin arkiston itämurteiden alueen haastattelut läpi ja poimin kohdat, joissa puhujat sanallistivat toisenlajisten eläinten ajatuksia (esim. se kuuloo hirvi että tuolla se mennöö se vihamies, Suomussalmi). Näitä esiintyi erityisesti silloin, kun kerrottiin metsästyksen käytännöistä tai toisen eläimen (yleensä koiran tai hevosen) kanssa tehtävästä työstä. Yleensä näissä kohdin kuvattiin eläimen aistihavaintoon perustuvaa päättelyä.

Sittemmin olemme analysoineet Kielipankin aineistoja Outi Duvallonin kanssa, kun tutkimme sai kuin saikin -tyyppisen toistorakenteen modaalista merkitystä ja käyttöä eri-ikäisissä tekstikorpuksissa, erityisesti varhaisnykysuomen aineistoissa sekä toisaalta nykysuomessa Ylen uutisarkistossa ja Suomi24-keskusteluissa. Huomasimme esimerkiksi, että jo vanhemmissa aineistoissa esiintyvä, kenties vielä kiteytymässä olevan rakenteen episteeminen käyttö (esim. tässä minä sinun nuorin poikasi olen, kuin olenki, Salmelainen 1863) on saanut uutta pontta verkkokeskustelujen ketjumaisissa rakenteissa. Toistorakenteella voidaan vahvistaa toisen osallistujan aiemmassa viestissä esittämä kanta (esim. laulajalla on kuin onkin loistava ääni, Suomi24).

Viime aikoina olen tutkinut Arnaud Godet’n kanssa sellaisia modaalisia verbejä, jotka ilmaisevat melko spesifiä olosuhteisiin liittyvää pystymistä, esim. tarjeta, jaksaa, malttaa ja raaskia. Olemme kartoittaneet niiden kielioppia ja käyttöjä kirjallisuuden klassikoissa, 1990- ja 2000-luvun lehtiteksteissä sekä Muoto-opin ja Lauseopin arkistojen murrekorpuksissa. Pienen määrän aineistoa saimme myös Arkisyn-keskusteluista. Vertailemme valikoituja verbejä täydennysrakenteiden, persoonaviittausten ja kieltohakuisuuden kannalta, ja pyrimme valaisemaan niiden jaettua voimadynaamista perustaa. Toisaalta tavoitteena on ymmärtää näiden verbien keskinäisiä suhteita ja työnjakoa.

Valikoituja julkaisuja

Duvallon, Outi & Peltola, Rea. 2025. La construction réduplicative finnoise V1 kuin V1=kin : une ressource modale et discursive. Études finno-ougriennes. Painossa.

Peltola, Rea. 2023. Verbalizing animal inner speech. Journal of Pragmatics 217, 109–122.

Peltola, Rea. 2021. Unfolding constructions: Postmodal auxiliaries in mirative complement patterns. Teoksessa Hilpert, Martin & Cappelle, Bert & Depraetere, Ilse (toim.), Modality and Diachronic Construction Grammar, 149–184. Amsterdam: John Benjamins.

Aineistoja

Linkkejä

FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.