Kielipankissa: Marko Jouste

Kuka olet?

Olen Marko Jouste, yliopistonlehtori ja saamelaisen kulttuurin dosentti Oulun yliopiston , jossa olen työskennellyt 2010-luvun alusta saakka. Tutkimukseni liittyy saamelaiseen kulttuuriin, musiikkiin ja historiaan. Lisäksi toimin Giellagas-instituutin kehittäjänä. Akateemisen työn ohella teen töitä muusikkona muun muassa musiikkiyhtyeissä Ulla Pirttijärvi & Ulda ja Suõmmkar.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Pääasiallinen tutkimuskohteeni on saamelainen musiikki, kulttuuri ja historia. Kiinnostukseni liittyy erityisesti historiallisiin ääniteaineistoihin. Tällä hetkellä johtamiani aktiivisia tutkimusprojekteja ovat Pohjoissaamelainen satukirja 1956 – Historiallisen arkistoaineiston palauttaminen yhteisölle ja avoimen käytön eettisten ja oikeudellisten käytäntöjen kehittäminen (Koneen säätiö), Skolt Saami Dance: The Transformative Journey of Tradition, Resilience, and the Arctic Quadrille yhdessä tanssitutkija Petri Hopun kanssa (Jenny ja Antti Wihurin säätiö) sekä Jaakko Sverloffin elämänkaari – Petsamon Suonikylästä maailmansotien kautta kolttasaamelaisten johtajaksi (Jenny ja Antti Wihurin säätiö).

Saamelaisiin kieliaineistoihin liittyi myös vuosina 2016–2018 toiminnassa ollut Suomen Akatemian kärkihanke Kolttasaamelainen muistipankki – Pilottihanke arkistoissa olevien kolttasaamelaisten musiikki-, kieli- ja kulttuuriaineistojen hallinnasta ja kulttuurirevitalisaatiosta. Näillä hankkeilla pyrin tukemaan yhteisön osallisuutta, edistämään eettisiä käytäntöjä arkistotyössä, ja edistämään saamelaisen kulttuuriperinnön elvyttämistä ja säilyttämistä.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Kielipankki liittyy työhöni pääasiallisesti arkistotyön kautta. on ollut jo 2010-luvulta saakka yhteistyötä Kielipankin kanssa saamen kieliaineistoihin liittyen ja niiden hyödyntämiseen sekä tieteellisessä tutkimuksessa että kieliyhteisöissä. Giellagas-instituutin puhuttujen saamen kielten korpus sisältää tällä hetkellä erityisesti kolmea Suomessa puhuttavaa saamea, pohjois-, inarin ja koltansaamea. Ensimmäinen Kielipankkiin liitetty osakorpus oli ja keväällä 2025 tätä täydennetään inarinsaamen puhutun kielen korpuksella.

on myös rahoittanut Saamelaisessa kulttuuriarkistossa tehtävää korpustyötä vuosina 2014, 2019 ja 2022. Tämä yhteistyö parantaa merkittävästi saamenkielisen aineiston saatavuutta, säilyttämistä ja käytettävyyttä. Luonnollisesti käytän myös erityisesti liittyen omaan tutkimukseeni.

Julkaisuja

Petri Hoppu & Marko Jouste (2025). Skolt Saami Dance: The Transformative Journey of Tradition, Resilience, and the Arctic Quadrille. London: Bloomsbury.

Jouste, Marko (2022) ”Skolt Saami Leuʹdd. Tradition as a medium of individual and collective remembrance”. The Sámi World. Edited by Sanna Valkonen, Áile Aikio, Saara Alakorva and Sigga-Marja Magga. London: Routledge, pp. 53–71.

Jouste, Marko & Mettovaara, Jukka & Morottaja, Petter & Partanen, Niko (2022). . The 6th Digital Humanities in the Nordic and Baltic Countries 2022 Conference (DHNB 2022), Uppsala, Sweden, March 15-18, 2022. CEUR Workshop Proceedings. Aachen: RWTH Aachen University, pp. 269–278.

Jouste, Marko & Lehtola, Veli-Pekka & Juutinen, Markus & Tanhua, Sonja (2022). ”Jääkk Sverloff johtajana ja kulttuuritulkkina – Kolttasaamelaisten historian käänteitä 1900-luvulla”. [Jääkk Sverloff as a Leader and a Cultural Interpreter – Turning points of Skolt Saami history in 20th century]. Suomen rajaseutujen kolonialismi. [Colonialism of Finnish Borderlands]. Toim. Rinna Kullaa, Janne Lahti ja Sami Lakomäki. Helsinki: Gaudeamus.

Jouste, Marko (2020). "". [The Skolt Saami Lament Tradition of Suonikylä in the 20th Century]. Etnomusikologian vuosikirja Vol 32. Toim. Janne Mäkelä, Kaj Ahlsved, Viliina Silvonen. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura, pp. 10–45.

Marko Jouste, Markus Juutinen, Eino Koponen (2020). "". [The Idiolect of leuʹdd Language of Skolt Saami Näskk Moshnikoff]. Kulttuurintutkimus Vol 37, 1–2, pp. 32–56. Toim. Janne Saarikivi, Pirjo Kristiina Virtanen. Joensuu: Kulttuurintutkimuksen seura ry.

Taarna Valtonen, Kati Kallio, Marko Jouste (2019). "". [Comparative Reading of Poems by Olaus Sirma. The Poetics of Poems in Relation to Oral and Literal Cultures Nearby]. Suomalais-Ugrilainen Seuran Aikakauskirja 97. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, pp. 109–152.

Marko Jouste, Markus Juutinen, Miika Lehtinen (2019): ”Isak Saba ja Paččjogas 1919:s čohkejuvvon nuortalaš leuʹddat. Isak Saba og de skoltesamiske leuʹddene som ble samlet inn i Paččjokk i 1919”. [Isak Saba and the Skolt Saami Leuʹdds Collected in Paččjogg in 1919]. Optegnelser. Isak Sabas folkeminnesamling. Čállosat. Isak Saba álbmotmuitočoakkáldat, Norsk Folkeminnelags skrifter 173 Oslo: Skandinavian Academic Press, pp. 283–301.

Jouste, Marko (2017). ”Áillohaš ja uuden joiun synty”. [Nils-Aslak Valkeapää and the Birth of the New Yoik]. Minä soin. Mun čuojan: Kirjoituksia Nils-Aslak Valkeapään elämäntyöstä. Toim. Valtonen, Taarna; Valkeapää, Leena. Rovaniemi: Lapland university press, pp. 233–258.

Marko Jouste (2011). . [The One Who Flew with the Fire eyes – The Musical Culture of the Aanar Sámi People in the Interaction of the Local Tradition and the Neighbouring Cultures]. Acta Universitatis Tamperensis 1650. Tampere: Tampere University Press.

Aineistoja

Lisätietoa

eli suomalaisten yliopistojen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa ihmistieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa .